17

Tänään töistä tullessani minua odotti kotona tämä ihanuus. Luulin, että mieheni oli tämän minulle ostanut, mutta eipäs ollutkaan, vaan mieheni äiti oli lahjoittanut meille joulukukan. Yleensä hän on aina ostanut joulutähden, mutta mieheni vihjeestä taisi tänä vuonna päätyä amaryllikseen.

Amaryllis on ehdottomasti minulle SE joulun kukka. Värivalikoima on myös viime vuosina laajentunut. Pidän kyllä muistakin joulukukista, mutta jotenkin tuo vaan hurmaa. Ensin kasvi laittaa odottamaan nupun ja kukkien aukeamista ja sitten kun se on kukkinut, yllätyksenä huomaa uuden kukkavarren jo puskevan esiin.

Toinen joulun lempikukkani on jouluruusu. Jotenkin se hentoisella kauneudellaan hurmaa. Viime jouluksi ostamani jouluruusun istutin keväällä ulos perennapenkkiin kiven vierelle. Saa nähdä miten käy, nouseeko vielä keväällä ja jos nousee, niin menestyykö. Kesän se tuntui kyllä vihreälehtisenä viihtyvän, vaikka onkin puutarhan helteisellä puolella.

Tänään piparkakkutalo sai kuitenkin seuraansa punaisen amarylliksen, jossa on nyt kaksi kukkaa auki ja kaksi nupulla. Ja toinen kukkavarsikin on jo valmiina kohta aukeamaan. Tästä riittää iloa vielä pitkään joulun jälkeenkin.

Mieheltäni olen saanut perinteisesti kukkakorin. Vaarini tapasi tuoda aina jouluksi kukkakorin vanhemmilleni ja minusta ne lapsena olivat aina ne hienoimmat joulukukat. Mieheni halusi perinteen säilyttää ja joka joulu hän on tuonut mitä erilaisempia joulukukkakoreja lahjaksi. Nyt vähän jo jännittää, millaisen tänä vuonna saan. Kauniita ovat aina olleet.