maanantai 27. huhtikuuta 2020

Flunssailua ja rästitöitä




Flunssa painoi päälle viime viikon lopulla, sellainen räkälenssu. Työn vuoksi kävin koronavirustestissä ja onneksi tulos oli negatiivinen. Olo alkaa olla jo parempi ja olen jaksanut pikkuhommia tehdä. Lisäksi olen kiertänyt puutarhassa ja kuvassa on riippajalavan kukinnot. Enpä muista ennen moisia nähneeni (todennäköisesti en ole vaan kiinnittänyt huomiota niihin.) Kauniita ovat.





Tässä pihamme puutarhan puolelta. Talon takana oleva lehto on täynnä kukkivia valkovuokkoja ja tuomissa on jo kukkanuppurykelmät, ei mene kauaa niidenkään kukintaan ja huumaavaan tuoksuun.





Edelliseen puutarhaani kaipailin esikkoja, koska ne kukkivat jo aikaisin keväällä. Tähän puutarhaan niitä sain ostettua ja tuntuvat viihtyvänkin.

Nyt kun on ollut pakko tehdä rauhallisia hommia sairastaessa, kirjasin lopultakin ylös kaikki puutarhaamme ostettujen kasvien nimet lajikkeineen. Osa lapuista oli vielä taimissa kiinni tai juurelle multaan painettuna, mieheni kävi näitä minulle eilen hakemassa. Ja voin sanoa, että noinkin pieneen puutarhaan monta kasvia on sopinut, niin puita, pensaita kuin perennojakin, sipulikukkia unohtamatta.
Listaan kertyi noin 120 lajiketta, kun lasketaan mukaan siskoltani saamani kasvit. Sipulikukkiakin on lisäksi varovasti arvioiden noin 20-25 erilaista. Joten kokonaiskasvimäärä on tällä hetkellä noin 150. Lisäksi etupihalla kasvaa onnenpensasta ja väriminttua. Ne eivät ole peuroille eikä rusakoille kelvanneet.





Tänään olen päätellyt aikani kuluksi jo aiemmin valmistuneita villasukkia. Nämä ihanan värikkäät lämmittimet nimesin kirjavuutensa vuoksi ilosukiksi. Varren voi pitää suorana tai taittaa enemmän nilkkaa lämmittämään. Lankana on ihanan pehmeä ja lämmin Mabos del Urugyayn Alegria, joka on siis 75% merinovillaa ja 25% polyamidia. Täydellistä sukkalankaa.



Siskoni muutosta nappasin mukaani hänelle ylimääräisen lasipurkin. Se päätyi lankakerien lopuille säilytyspaikaksi. Vain niille langoille, joille on myöhemmin käyttöä. Nuo Alegrian langat liukuväreineen ovat juuri passeleita villasukkien kirjoneulontaan, kun toinen langa on yksivärinen, loistaa kuviointi kauniisti sukista esille.



Värit alkavat palata elämään kesän lähestyessä. Lisäksi olemme seuranneet linnunpönttöömme pesiytyneen sinitiaisparin toimia. Ei voi kuin toivoa, että kirjosieppo ei omi pesää itselleen. 

lauantai 11. huhtikuuta 2020

Hyvää pääsiäistä!



Pääsiäinen poikkeaa edellisistä, kiitos COVID-19-pandemian. Tänä vuonna ei kokoonnuta suvun kesken. Isosiskollani on tänään muuttopäivä ja hän muuttaa tänään Riihimäeltä Hämeenlinnaan pitkäaikaisen parisuhteen päätyttyä. Pikkuveljeni raataa yövuorossa Pirkanmaan suurimmassa ensiavussa sairaanhoitajana pääsiäisen ajan. Toinen isosiskoni viettää pääsiäistä kotona nauttien auringosta ulkoillen perheensä kanssa.


Palmusunnuntaina siskontytöt kävivät pihalla virpomassa täällä tätilässä. Vitsat olivat sävysävyyn peurataulujemme kanssa, jotka lopultakin karanteenin aikana pääsivät seinälle eteistä piristämään. 


Itse kävin tänään yksin kävellen ruokakaupassa mieheni ollessa työvuorossa ja kotimatkalla poikkesin pikaisesti isälläni vieden ruokatarpeita myös hänelle. Selkäkivun pahennuttua lähes 2 kk sitten, on isäni ollut kotinsa ja pihapiirinsä vankina sairaalahoidon jälkeen. Liikuntakyvyn hieman parannuttua alkoi tämä koronaviruspandemia ja harrastuksetkin ovat pannassa. Onneksi hän kykenee jo autolla lyhyitä matkoja ajelemaan. Tänään hän oli ekaa kertaa kyynärsauvojen kanssa kävellyt pidemmän matkan. Tästä olen todella iloinen. Olen myös iloinen siitä, että sää on nyt ollut lämmin ja aurinkoinen. Auttaa montaa varalta karanteenissa olijaa, kun tarkenee ulkoilla.


Läheisille raskaasta keväästä huolimatta olen pitänyt pääsiäismieltä yllä, niin töissä kuin kotonakin ovat koristeet löytäneet paikkansa. Nuo sohvalle ostamani pupukoristetyynyt piristävät arjen harmautta. 


Nämä pajunkissat ilahduttavat olohuoneen ikkunan edustalla höyhenkoristeineen. 


Eilen mieheni innostui grillaamaan ekaa kertaa tänä vuonna. Tässä tämän päivän lämmitetyt ruuat. Ruuan nautiskelin lasitetulla kotiterassillamme, jossa todellakin jo tarkenee.

Ihana aurinko! 


Jälkiruuaksi hieman sääntöjää rikkovaa kaupan valmista mutakakkua, joka sisältää kananmunaa, jolle en ole allerginen, mutta suolistoa ärsyttää usein syötynä. Lisänä riisimaitojäätelöä ja pakkasesta sulatettuja vadelmia. Kyllä se kesä sieltä vähitellen lähestyy ja puutarhassa näkyy jo paljon uutta kasvua. 

Illalla odottaa vielä hieman leipomisia pääsiäiseksi, niin kotiin kuin isälle. Ja älkää huoliko, isälleni teen kakun koristelun suojavarusteisiin, kasvosuojalla ja kertakäyttöhanskoin varustautuneena. Ehkä herkuista laitan myöhemmin kuvia, jos koristelut onnistuvat. 


Luulin ostavani kaupasta alkuviikosta rairuohoa, mutta olikin jotain sisustusruohoa. Ei haittaa, nopeasti tuokin iti ja nyt kasvaa huimaa vauhtia.

Myös jättilumisadepallokin sai pääsiäisteeman tipuineen ja pajunkissoineen.


Joten pääsiäinen tuli meillekin, poikkeusoloista huolimatta. Oma asenne kantaa pitkälle. Liikaa ei kannata koronabuumista uutisointia seurata, kunhan kärryillä pysyy, se riittää. Olemmekin miehen kanssa kotona ollessamme nautiskelleet televisiosarjoista, mm. Tankki täyteen on suosikkilistalla, käyneet kävely- ja pyörälenkeillä ja tehneet kotitöitä pois. Sekä tietenkin pitäneet puhelimitse yhteyttä läheisiimme ja toimineen ruokakauppa- ja
apteekkiapuna.

Muistakaa pitää puhelimitse yhteyttä läheisiinne ja varsinkin niihin, jotka nyt ikänsä, riskiryhmään kuuluvuutensa, sairastumisensa tai koronalle altistumisen vuoksi kotosalle joutuvat eristäytymään. Päivät ovat pitkiä ja pienikin piristys voi pelastaa päivän.

Itse olen terveydenhuollon ammattilainen, kuten miehenikin ja kaksi muuta sisarustani, joten me emme voi eristäytyä kotiin, mutta 2 viikon varakaranteenin koettuani, olen erityisen kiitollinen ystävillemme ja läheisillemme, jotka auttoivat kauppa-asioimalla puolestamme ja soittivat tai viestittivät kysyäkseen kuinka voimme. Haluamme myös jakaa hyvää eteenpäin. 


Itse vietän tänä vuonna rentoa pääsiäistä, toivottavasti te muutkin!