torstai 22. helmikuuta 2024

Alkuvuosi muutoksineen

Alkuvuosi on mennyt lievissä flunssissa lyhyillä sairauslomilla ja taas sellainen meneillään. Nyt kolmas räkälenssu menossa, eli lievää tautia, mutta lämpöilyä ja veto pois sekä nuppi turvoksissa päänsäryn kera. Huomenna piti olla lomapäivä ja mennä ulos miehen kanssa syömään ja kaikkea muuta kivaa. Jouduin tämän vaihtamaan työterveyslääkärin SVA-todistukseen. Mieluummin olisin kyllä lomapäivää viettänyt. Pöh!

Itseäni piristääkseni olen mm. laittanut sormenkynsiin kynsilakkaa ja kutonut kirjoneulesukkia puoli-istuvassa asennossa sohvalla samalla tallenteita nauhalta katsellen. Kaikkea, mikä ei rasita fyysisesti, mutta piristää mieltä. Tänään vaihdoin valohimmelin tilalle joulupukin tuoman muumi-valopallon. Pyykkikone ja kuivuri on myös pyörinyt. Mies on tänään työvuorossa, joten aikaa on ollut ja pitkä päivä. Siskoni onneksi ehti isälleni tänään käymään ja auttelemaan.

Kun nyt on vain aikaa, kokosin aamupalani valmiiksi lasiin. Chiaa mantelimaitoon turvotettuna, kookosjugurttia, aprikoosisosetta ja pakkasesta viimekesäisiä oman puutarhan pensasmustikoita. Yleensä aamuisin kokoan kulhoon tämän kombon, mutta onhan tämä kauniimpi syödä näin.

Olen nauttinut aurinkoisista päivistä, kun nyt niitä hetkittäin on tarjolla. Välillä näin flunssapäänä sisällä nauttien ja terveenä ollessa kävelylenkeillä. Olen myös aina flunssien välissä jumpannut keskivartaloa ja niskoja. Parempi vähän kuin ei ollenkaan.

3 vuoden odottamisen ja uveiittilääkityksen jälkeen uskaltauduin lopultakin ostamaan uudet silmälasit. Otin kerralla kolmet + piilolinssit kaupan päälle. Kaikki monitehoja. Yhdet silmälasit menevät nyt linssien vaihtoon, jokin virhe varmaankin tehtaalla ja pyörryttää ja päänsärky nousee näitä käyttäessä. Aurinkolasit ja toiset silmälasit toimii ok. Väriteemaksi valikoitui vaaleanpunainen, ruusukulta ja vähän bling-blingiä. Kokeilupiilareilla en nähnyt lukea. Niistäkin tehdään uudet versiot. Kunhan tästä vaan pääsen optikkoliikkeeseen parannuttuani. Huomenna piti käydä, mutta jouduin nyt flunssan vuoksi perumaan ajan.

Tulppaaneista olen nauttinut ja samoin valon leikistä huonekasvien lehdillä. Viherkasvimulta on jo ostettuna. Vielä kun jaksaisi ja ehtisi mullat vaihtamaan.


Työkamuystävältä sain ihanat esikot pari viikkoa sitten. Yritän pitää hengissä kevääseen, että saisin istutettua puutarhaan, mutta katsotaan, miten käy, kun nyt sisällä joutuvat olemaan.

Töissä on taas kaikki mennyt uusiksi. En ole enää infossa luukulla töissä vaan siirryin sihteerin töihin ja otin sairaanhoitajilta itselleni myös töitä, joihin ei sairaanhoitajan koulutusta tarvita, mutta kukaan muukaan ei näitä töitä ole ehtinyt tehdä. Työnkuvaa muutettiin, koska en voi ottaa influenssarokotetta aiemmin saadun rokotereaktion vuoksi, ja kävin tämän vuoksi työterveyslääkärin arviossa työnantajan vaatimuksesta, ja lääkäri päätyi siihen, ettei edes allergiakeskuksessa nyt pistetä, koska lähiesimies lupasi lääkärille, että minulle löytyy työtä, joka ei sisällä potilastyötä.

Nyt sitten opettelen uutta työnkuvaa muiden sihteerien ja sairaanhoitajien perehdytyksessä. He onneksi ovat minua jo opettaneet jo viime keväästä lähtien ja ovat ihan mahtavia perehdyttäjinä sekä työkamuina. Lisäksi lääkärit ovat auliisti auttaneet antamalla tietoa, mitä haluavat työhuoneidensa tarpeistosta löytää, kun nykyään täytän aamuisin heidän työhuoneilleen hoitotarvikkeita lisää.

Nyt siis aloitin helmikuun alusta taas melkein nollasta työni. Onneksi jotain aiemmin opittua työtä säilyi. Esimies on suhtautunut tukien ja kehoitti heti kertomaan, jos oppimisvauhti on liian kova, etten uuvu työtaakan alle. Vielä ei ole siltä tuntunut, vaikka väliin on kiireen vuoksi painetta ollutkin. Olen nauttinut uuden oppimisesta ja huomaan energiaa jäävän enemmän vapaa-ajalle, koska ei tarvitse enää olla sosiaalinen asiakasluukulla palvellen milloin mitäkin asiaa ympäri taloa asioita selvitellen. Työpäivä on myös rauhallisempi omalla työpisteellä ja tauot ehtii pitämään. Joten muutoksen olen kokenut positiivisena, vaikka työaikani muuttuikin alkamaan aamusta puoli tuntia aiemmin. Pääsenpä myös sitten iltapäivästä tarvittaessa aiemmin töistä.

Olen edelleen jatkanut syksyllä alkanutta teemaa ja teen viikottain asioita vain omaa hyvinvointiani ajatellen, huolehdin ihonhoidosta ja lasken gua sha -menetelmällä kasvojen turvotusta, jumppaan, käyn kävelyillä, ompelen itselleni uusia vaatteita, luen kirjoja, teen sohvalla käsitöitä kudin kädessä ja katson itselleni mieluisia sarjoja. Kuntosali on edelleen tavoitetasolla, mutta enköhän sinnekin pääse jo kevään mittaan. Ja ei mene kauaa, kun alkaa jo taas pyöräilykausikin. Myönnän, että nyt jo odotan kevättä, kaipaan aurinkoa, lintujen sirkutusta ja kasvun alkua luonnossa sekä puutarhassa. Sekä niitä pyörälenkkejä.