Eilen mieheni saumasi viimeisen osion liuskekiveyksestämme ja täten saimme julistaa puutarhamme valmistuneeksi jo heinäkuussa. Hyvä me!
Itse suunniteltu ja itse tehty. Leudon talven takia emme menettäneet yhtään kasvia ja nyt lämpimän kesän jälkeen on kasvua puutarhassa tapahtunut ihan silmissä vilisten. Terassilta ei enää kunnolla tielle näy eikä myöskään toisinpäin. Olemme aika hyvin suojattuna jo ohikulkijoilta.
Yksi syksy ja kaksi kesää siinä vierähti, mutta ei kaduta. Lopputulos miellyttää meidän molempien silmää ja puutarhasta tuli upeampi kuin osasin haaveillakaan.
Nämä puuliljat kulkeutuivat ihan vahingossa puutarhaamme, ne olivat näes alennuksessa ja mieheni teki "sulo vilenit" ja ehdotti, että ostamme pois. Me ostimme ja ei kaduta yhtään. On upeat. Pakkausten mukaan värit vaaleanpunainen ja keltainen. Ei haittaa, nämä sopivat oikein kauniisti puutarhaamme.
Tämä oranssi ihanuus sen sijaan oli täysin suunniteltu ostos, nimittäin päivänliljoja halusin alunperinkin puutarhaan. Tämä on ostettu Urjalasta Pölkinvuoren isännältä. Viime kesän käytti energiansa vielä juurtumiseen, mutta nyt kukkii sitäkin kirkkaamman oranssina tämän päivän. Onneksi on lisää nuppuja odottamassa aukeamista.
Jalkapöydän murtuma vaati parantuakseen melkein kuukauden, mutta nyt on kunnossa. Sain pitää vuosilomaa sairausloman lisäksi ja tällä viikolla vasta palasin työn ääreen. Tämä oli erilainen kesä ja suoraan sanoen oli tylsää! Mutta ainakin tuli levättyä työväsymystä pois ihan väkisin.
Nyt asennusta odottaa monta lavallista betonilaattoja etupihalla. Ne pitäisi vielä syksyn aikana asentaa etuoven edustalle sepelin tilalle. Pikku-urakkana täytyisi lisäksi poistaa vähän pintamaata etupihan reunalta ja seulanpääkivestä sekä laatasta tehdä alunen tamppaustelineelle.
Mutta välissä nyt vähän huilimme, keräämme voimia mm. pyöräillen ja viikon päästä on varattuna yhteistä, vapaata parisuhdeaikaa (ei puutarhatöissä) vaan kylpylässä. Toivottavasti pääsemme minilomalle.
