Kotimaahan palattu ja koronaviruksen tarttumisen/tartuttamisen varalta vietämme mieheni kanssa 14 vrk kotikaranteenissa. Meneehän se loppuloma näinkin. Onneksi ulkoilu ei ole kielletty.
Mieheni oli yllätyksenä ostanut minulle lomamatkalta helmiäiskorvakorut. Mukava piriste matkatavaroiden laukuista purkamisen ja pyykinpesun keskelle. Hajuveden valitsimme yhdessä. Si, tykkään.
Tänään aurinkoisella säällä kävin tarkistamassa kotipuutarhan kasvutilannetta. Ainakin jotain on hengissä huonolumisen talven jälkeen.
Ja kyllä, olen juuri nyt onnellinen, että perustimme ja istutimme pienen puutarhamme viime kesänä. Kaikki näkemämme vaiva on nyt sen arvoista. Nyt karanteenissa ollessa on paikka, jossa käydä ja seurata luonnon muutoksia ja kasvua.
Tänään saimme naapureilta yllärinä miehelleni mämmiä ja kaurapohjaista vaniljakastiketta sen seuraksi. Minä tein tilauksen vaihtokauppana. Sain itse myös yllärinä pari gluteenitonta lakua. Pienet asiat ovat niitä tärkeitä. Näin kotikaranteenin keskellä sen taas muistaa.
Olemme aina auttaneet ystäviämme, tuttujamme, tuttujen tuttuja ja välillä ihan tuntemattomiakin. Sydäntä lämmittää, kun olemme nyt itse saaneet ystäviltä apua ruokakauppa- ja apteekkiostosten muodossa.
❤️
