tiistai 18. huhtikuuta 2023

Kevät!

Luonto alkaa heräillä, puissa ja pensaissa on silmuja. Perhoset ja pörriäiset vierailevat ahkerasti kukinnoissa. Ihania kevään tuoksuja ja ääniä on ilmassa. Lempivuodenaikani. 💚



Tänäkin vuonna teimme pääsiäiseksi viime vuonna bongaamani parsa-mango-perunasalaattia. Ruohosipuli toimii hyvin tuoreen sipulin tilalla.


Vietimme pääsiäissunnuntaita isän luona. Minäkin ehdin toipumaan koronasta siihen mennessä. Leivoin kakut, siskoni Kati teki donitsit. Satu valmisti lämpimän ruuan. Erityisiä olivat kaikki tarjottavat, mutta herkullisia.


Ehdin olemaan 3 päivää lähitöissä pääsiäisen jälkeen ja samantien nappasin jonkun viruksen. Viime perjantaina alkoi alilämpöinen lenssu piinaavan päänsäryn kera ja jatkuu edelleen. Nyt on lievä yskä liittynyt muun oireilun lisäksi seuraani. Joten kotona on taas kökitty. Isällämme nousi myös eilen lämmöt ja hänkin nyt sitten kökkii flunssasena neljän seinän sisällä kerrostaloasunnossaan. Toivotaan, ettei tule hänellekään raju tauti.

 Puutarhassa olen siis ehtinyt aurinkoiseen päiväsaikaan käymään kasvua seuraamassa. Tulppaaneja ja narsisseja nousee nyt puutarhan tienpuoleiselle rinteelle hyvin. Saadaan tänä vuonna sinne upea kukinta.


Krookukset tuntuvat viihtyvän muotopuutarhassamme vuodesta toiseen ja kukkaryppäät suurenevat vuosi vuodelta. Ja kyllä, jonkun pitäisi putsata kuolleet lehdet pois perennapenkeistä, mutta sattuneesta syystä en ole nyt kyennyt, kiitos jatkuvan flunssakierteen. Onneksi syksyllä siistin perennoista lehdet pois, joten se on jo tehty. Viime syksynä lisäsimme myös muotopuutarhaan lisää sipuleita. Taas saa odottaa, mitä kaikkea nousee ja kukkii. Perinteiseen tapaan ei syksyn istutus/kylvövalinnoista enää keväällä ole mitään muistikuvaa!





Lumikelloja nousee aina keväisin pari kappaletta, eli ne eivät oikein viihdy puutarhassamme. Samoin pikarililjoja ei ole noussut yhtään yrityksistämme huolimatta. No, aina ei voi onnistua ja kasvit itse valitsevat sopivat kasvupaikkansa.

Onneksi on tuo pieni puutarhamme, jossa nyt puolikuntosena voin käydä auringossa lämmittelemässä. Alilämpö pitää kehon aika viileänä sisällä maatessa. Parina päivänä on ollut ulkona tuulettomampaa ja on ollut t-paitakeli terassilla. Ja naapurin 5 v höpöttänyt seuranani juttujaan aidan yli. Tänään onkin vähän viileämpi pohjoistuuli ja neitikin meni tänään päiväkotiin.

Mieheni ajeli tänään merelle siikaongelle nauttimaan vapaapäivästään. Hän on sen kyllä ansainnut ja kalaakin oli jo noussut.

Itselläni tukka rehottaa ja kortisoniviikset tuuheutuvat, kun jouduin jo toistamiseen flunssan takia siirtämään kampaajan sekä kosmetologin. Ehkä ensi viikolla pääsen lyhyet hiukseni taas malliin leikkauttamaan lopultakin. Tosin kampaajani on niin hyvä, että hiukseni asettuvat edelleen kauniisti, vaikka edellisestä käynnistäni taitaa olla kohta 7 viikkoa aikaa. Kosmetologille varasin kasvojen sokeroinnin ja kasvohoidon kuukauden päähän ensimmäiselle kesälomajaksolleni. Siihen asti pärjään nyppimällä itse pahimmat naamakarvat pois. Ja toivon, että olen silloin terveenä!

Silmäkeskuksessa kontrollissa ehdin onneksi flunssien välissä käymään. Silmien sisäinen tulehdustilanne on hallinnassa ja kortisonilääkitys jatkuu. Seuraava kontrolli on sitten syksyllä.

Nyt vain odottelen virustaudin hellittämistä ja töihin paluuta. Ehdin jo hieman saamaan kiinni uudesta sihteerin työnkuvastani, mutta perehdytys nyt keskeytti sairastumiseni vuoksi. Paljon on uutta opittavaa, mutta eiköhän vielä vanhakin opi ja vähitellen karttuu taas uusia taitoja työelämään.

Kohta aurinkoenergiaa tankkaamaan taas lasitetulle terassillemme. ☀️ Ihana lämpö talven kylmyyden jälkeen. 

sunnuntai 2. huhtikuuta 2023

Lomaa ja koronaa

Vietimme ihanat 2 viikkoa Fuerteventuralla kaksin mieheni kanssa. Oli ihana nähdä paikallisia ystäviämme ja nauttia auringosta ja lämmöstä. Ja espressosta. Sitä tuli juotua joka päivä parikin kuppia. Suomessa kahvi närästää, Kanarialla ei, kunhan on kunnon kahvia eikä suodatinkahvia. Ja merta jaksaa aina ihailla ja kauhistella aaltojen voimaa.


Tuli nukuttua hyvin, syötyä hyvin ja ulkoiltua paljon. Lähes joka päivä tuli käveltyä yli 12000 askelta, parhaimpana yli 16000. Jalat kyllä jumittivat alkuun, mutta loppureissusta alkoivat jo tottua. Oli myös ihana joinain päivinä vaan maata altaalla, pulahtaa välillä altaaseen ja lukea kirjaa. Ja toisin kuin luulin, painoni ei noussut reissussa, vaan jopa laski vähän.


Pieni lenssu oli toisella viikolla, mutta sitä ei paljon Kanarian lämmössä edes huomannut. Siinä tuli pari päivää lepäiltyä. Mutta kaiken kaikkiaan oli ihana, rentouttava ja onnistunut reissu, vaikka etukäteen stressasin vähän, jos sairastun ja matka menee pilalle. Onneksi näin ei käynyt.


Nyt olo on kuin tuolla rusakolla kuplassa. Reissun jälkeen oltiin hetki terveenä, töissä ehdin olla pari päivää, kunnes miehellä alkoi flunssa. Siitä pari päivää ja itsellänikin alkoi kurkkukipu, yskä ja vetämättömyys alilämpöineen. Mies sairasti nelisen päivää. Itsellä nyt 6. tautipäivä menossa ja kotitestiin piirtyi eilen 2 viivaa. Olo ei ole häävi vieläkään, päänsärkyä sentään ei ole enää, mutta vuoroin palelen ja hikoilen, silmät särkee jatkuvasti, yskittää ja kurkkua karhentaa. Ja väsymys on jatkuvaa. Pienikin rasitus nostaa hien pintaan. Joten sairasloma tulee jatkumaan vielä.


Tänään kävi pari sovittua virpojaa koristelluilla oksilla meitä oven takana ilahduttamassa. Ja mies on onneksi ollut terveenä ja päässyt jo kaupoille. Kotiin on saapunut pääsiäisherkkuja ja narsisseja. Loistavat valkoisia hankia vasten auringossa. Lumi saisi kyllä jo sulaa.


Itseni piti siirtyä etätyöstä lähityöhön huhtikuun alussa ja työnkuvankin muuttua kokonaan. Nyt tämä siirtyy päällä olevan oireileva koronaviruksen vuoksi. Mutta eiköhän uusi työnkuvakin sitten selviä, kun pääsee lähityöhön ja keskustelemaan esimiehen kanssa tarkemmin, mitä ovat suunnitelleet.

Tämä työnkuvan totaalinen muutos tuli täysin puskista ja täytyi hetken totutella ajatukseen. Inhoan muutoksia, mutta tykkään oppia uutta. Muutos tulee tuomaan varmasti paljon hyvää, mutta samalla stressaakin varmasti alkuun ennen kuin oppii hallitsemaan työnkuvan. Mutta olen toisaalta jo muutosta työhön kaivannutkin, joten otan tämän positiivisena asiana vastaan. Jännittää vain lähityöhön siirtyessä, kuinka paljon nappailen pöpöjä työyhteisöstä, mutta toisaalta nyt etätöissä ollessa olen alkuvuoden aikana sairastanut jo 4 flunssaa. Onneksi kesä lähestyy ja flunssakausi loppuu vähitellen.

Hyvää pääsiäisen aikaa! 🐣