Tapaninpäivän rauha ja rentous

Meillä ei ole uudessa asunnossamme yhtään pistorasiaa olohuoneen ja tupakeittiön ikkunaseinällä, mikä oli aikamoinen pettymys. En ymmärrä rakentajan ajatusmaailmaa? Sain kuitenkin eilen idean, kun sain mieheltäni kauniin punaisen jalallisen maljan joululahjaksi. Ostin jo aiemmin syksyllä kuparinvärisen ledvaloryhmän ihastuttuani siihen Tokmannilla. Yhdistin nyt nämä kaikki ryhmäksi sohvapöydän päähän ikkunan edustalle ja lisäsin punaiseen maljaan aiemmin tekemäni lasiputkitähden. Kaunis tuli ja henkii jo hieman uudenvuoden tunnelmaa värikkyydellään.

Tämän joulun omatekoinen joululahja sukulaisille oli soodataikinakoristeet. Kauniita tuli ja kotiinkin riitti peräti kolme kappaletta. Pöllö päätyi mieheni joulupakettiin. Sydämen jätin itselleni. Kastehelmi on suosikkini lasiastioissa ja painojäljen koristeisiin tein tätä astiasarjaa apuna käyttäen. 

Tänään olen nauttinut joulukuusesta ja joulun tunnelmasta yksin kotona. Samoin mieheni tekemästä herkullisesta jouluruuasta. Ja kyllä, vieläkin jouluruoka maistuu minulle.

Huomenna, ensimmäisen kerran kymmeneen vuoteen, en herää joulun jälkeen töihin aamusta, vaan saan viettää joulun välipäivät LOMAA! Huomenna aion nukkua pitkään ja puhelinkin pysyy äänettömällä, koska mieheni tulee aamulla työvuorosta ja nukkuu päälle jokusen tunnin. Tähänhän voisi melkein tottua!

Joulu alkaa olla ohi, mutta kerrankin minulla vapaat jatkuvat. Kiitollinen olen siitä. Kuten olen kiitollinen siitäkin, että eilen illasta mieheni otti akkuporakoneen käteen ja asensi makuuhuoneen television paikalleen seinälle. Ihana on oman kullan kainalosta katsella televisiota ja nukahtaa suoraan omaan sänkyyn sohvan sijaan, kuten minulle usein käy kesken elokuvan. Tänäänkin saattaa käydä niin.

Joulutunnelmia 2018

Joulupöytämme oli rauhallinen tänä jouluna. Ystäviltä aikanaan häälahjaksi saatu pellavaliina, itse ostamani valkoinen peura, tuparilahjaksi saatu pöytälyhty ja valkoinen, kerrottu amaryllis. 

Joulukuusemme sai vasta eilen koristeet, vaikka perjantaina nostimmekin sen jo sisälle sulamaan ja paikalleen olohuonetta somistamaan. Koristelu taisi jäädä viime tippaan juuri siksi että kuusi oli niin kaunis ilman koristeitakin. 

Sohvan taakse sijoittamamme hylly notkuu nyt saamani kauniin joulukorin, itse tehdyn piparitalon ja nyt ja aiemmin saatujen amaryllisten painosta. En valita. Kaunista katseltavaa riittää. 

Itse sain ihania lahjoja. Niistäkään en valita. Osa herkuista puuttuu kuvasta, en jaksanut lähteä asettelemaan. Jouluisin ja eniten mieleenjäävä lahja tänä jouluna on varmaankin tuo mieheltäni saatu punainen lasimalja, jota aiemmin ihailin Muurlan myymälässä. Joulutontut kuulivat toiveeni. 

Joulu on ollut rauhallinen, maisemat kauniit ja lumiset ja miehenikin on ollut vapailla töistä, joten olen saanut viettää joulua läheisten seurassa.

Kiitollinen olen siitä.

Vielä en ole ehtinyt kynttilää äidille ja muille edesmenneille sytyttämään. Sen teen tänään ja laitan pikkumyymäisen, iloisen punaisen valotanssin riemastuttamaan heitä jonnekin sinne tähtien taa lähettäen lämpimät ja iloiset terveiset, että täällä pärjätään, vaikka ikävä iskeekin joka joulu. Kiitos kaikista ihanista lapsuuden jouluista, jotka äitimme ja mummumme järjestivät meille. Joulu on ollut minulle aina positiivinen lämmön ja läheisyyden juhla. 

Tässä siskoni nuorempi koiruus nauttii joulutunnelmasta joulupukin jakaessa lahjoja. 

Vaaleat piparit

Vaaleat piparkakut ovat minun joulupiparisuosikkini. Olen tämän reseptin aikanaan jostakin joululehdestä bongannut ja muokannu sen omaan ruokavaliooni sopivaksi.

VAALEAT PIPARIT

150 g maidotonta margariinia

1 dl vaaleaa siirappia

2 dl sokeria

0,5 dl riisimaitoa

6 dl hienoa riisijauhoa
2 dl täysjyväriisijauhoa
1 dl perunajauhoa

1 tl leivinjauhetta

1 rkl piparkakkumausteita

Sulata margariini kattilassa, lisää siirappi ja sokeri. Kuumenna kunnes sokeri sulaa. Jäähdytä seos. 

Lisää riisimaito ja kuivat aineet jäähtyneeseen seokseen. Sekoita hyvin.

Anna levähtää jääkaapissa seuraavaan päivään. Ennen leipomista anna hetken lämmetä huoneenlämmössä. Laita tarvittaessa osa taikinasta uudelleen jäähtymään, jos alkaa takertua leivonta-alustaan.

Kannattaa jättää taikinalevy hieman paksummaksi 5-7 mm kaulitessaan, niin piparit pysyvät pehmeämpinä. Itse käytän kaulitsemisvaiheessa täysjyväriisijauhoa, se on toiminut parhaiten eikä imeydy nopeasti taikinaan kuten nuo hienommat jauhot. Itse taikinaankin laitan 1/4 täysjyväjauhoa, niin pipareista ei tule niin kovia. 

Uunin lämpötila 175 astetta, paista 6-10 minuuttia, kunnes reunat vähän ottavat väriä. Itse käytän kiertoilmaa paistaessani, niin nousevat hieman paremmin. Piparit ovat alkuun keskeltä hieman pehmeitä, mutta kovettuvat kyllä jäähtyessään. 

Ps. Ohjeessa luki noin 50 piparia, mutta saimme kyllä aikaiseksi 90 kpl. Taikina onnistuu myös tuplana, jos on enemmän suita pipareilla ruokittavaksi. 

Itse pakkaan piparit servetillä vuorattuun peltirasiaan jäähtyneenä. Hieman pehmiävät siellä ja maustuvat hyvin.

Itse makaan nyt pitkän työpäivän ja työviikon jälkeen sohvalla ja mieheni häärää keittiössä jouluruokia tehden. Tänä vuonna joulupöydästä löytyy imellettyä perunalaatikkoa miehelleni, punajuuri-bataattilaatikkoa minulle, perunasalaattia vegaaniseen majoneesiin tehtynä, luomukinkku ja porkkanaraastetta sekä anopin tekemää rosollia minulle sopivana versiona.

Me syömme yleensä kotona jouluaterian tapaninpäivänä, mutta koska tänä jouluna mieheni työvuoro osuu siihen, niin nautimme jo aatonaattona kotona jouluruuan kaksistaan, koska aattona syömme anoppilassa ja joulupäivänä minun sukuni seurassa. 

Herkullinen joulu tulossa tänäkin vuonna. Toivottavasti teille muillekin! 

Piparitalo jouluksi 2018

Siinä hän nyt on koottuna. Mies leipoi, paistoi, leikkasi reunat suoriksi ja sulalla sokerilla kokosi. Minä hoidin koristelun, mutta miehen idea oli tehdä Sirkusaakkosista katto. Hieno tuli. 

Ikkunat meinasivat unohtua ja sainkin sitten idean kirjoittaa joulutoivotuksen seinille. 

Olemme tyytyväisiä. Tässä vielä jokunen lähikuva piparitalon yksityiskohdista. Nallet koristavat sisäänkäyntiä ja jouluvalot on halkaistuista kirpeistä renkaista. 

Bonuksena sai talo vielä piparikuusen pihaansa. Vähän alkaa olla jo joulufiilistä, mutta se oikea joulufiilis tulee vasta, kun on kuusi saatu sisälle tuomaan tuoksuaan.

Pipariblondie

Viime jouluksi tein ensimmäisen kerran kokeiluna pipariblondien ja on herkullista. Koko suvulleni myös maistui. Tänä vuonna kaapista ei löytynyt pähkinöitä, joten jätin ne pois. Viime vuonna paloittelin saksanpähkinöitä joukkoon. Samoin kananmunan taikinasta olen korvannut 0,5 dl riisimaitoa. Sokerin vaihdon ihan kokeilumielessä kookossokeriin, jonka pitäisi kuulemma piparitaikinassa toimia hyvin. Jauhoina käytin kaurajauhon tilalla hienoa riisijauhoa, manteli minulle sopii, joten mantelijauhoa laitoin ohjeen mukaan. Mausteista minulle sopii kardemumma ja neilikka, muut ohjeessa mainitut jätin pois. Lisäksi säästin selkääni ja lisäsin kaikki margariinia, sokeria ja siirappia myöten kerralla kattilaan sulamaan. 

Taikinan olen tehnyt sen vahvuisena, että sen kykenee valuttamaan vuokaan ja tasoittelemaan nuolijalla. Sen jälkeen paloitellut kuivatut taatelit ja aprikoosit sekä valkosuklaan palat painellaan kevyesti taikinaan. Joten paloittelua tehdessä kannattaa varoa, ettei leikkele niitä liian pieniksi paloiksi.

Tässä kuva ennen blondien uuniin pääsyä. Taikinaa jää suhteellisen ohut kerros vuokaan, mutta se nousee jo heti vähän, kun hedelmät ja suklaat painelee joukkoon. Lisäksi paistuessaan vielä vähän kohoaa.

Alla ohjeet valokuvina, koska nyt laiskottaa ja on joulukiireitä. Herkullista joulua odotellessa. Tämä blondie pääsee huomenna töihin työkavereidenkin maisteltavaksi. 

Jouluisia tunnelmia

Nyt se ensimmäinen lepuuttamistani amarylliksistä kukkii. Tämän sain viime jouluksi ja oli niin ihastuttava, että tämän säästin. Kahdessa muussakin kukkavanallisessa amarylliksessä jo nuput on valmiina. Saa nähdä riittääkö kukintoja jouluun saakka?

5 amaryllistä vietti viime kesän pihalla, saivat kuivua suksyllä, levätä pimeässä sängyn alla kuukauden ja 3 näistä sain kukkimaan. Ei huono sato!

Tätä peuraa en saanut keneltäkään, vaan ostin itse itselleni lopultakin katseltuani tätä paikallisessa lahjakaupassa 1,5 vuoden ajan. Kaunis on ja pitkän harkinnan jälkeen olen tyytyväinen ostokseeni. Tuikkulyhty tuli ystäväperheeltä tupaantuliaislahjaksi. 

Tänään aamu kului muuttolaatikoista taas tavaraa purkaessa hyllyihin. Kävimme viikolla ostamassa yhden hyllyn sekä laatikoston, joten nyt ei ole kuin itsestä kiinni saada tavarat paikalleen. On vain niin paljon kaikkea menoa ennen joulua, että saa nähdä saanko jouluksi kaikki tavarat paikalleen, mutta yritys on kuitenkin kova.

Mieheni ahkeroi eilen ja olohuoneen, keittiön ja makuuhuoneen verhotangot pääsivät lopultakin paikoilleen. Nyt lopultakin asunnossamme on kaiken harmauden ja kliinisyyden jälkeen lämmin ja kotoisa tunnelma. Tykkään. 

Tämän päivän puuhina aloitimme tämän vuoden piparkakkutalon tekemisen. Tämä tehdäön laiskasti miehelleni kaupan valmiista vehnäpohjaisesta taikinasta. Osat ovat valmiina, vain koristelu ja kokoaminen puuttuu. Saa nähdä jaksaako vielä tänään vai otammeko illan jo levon kannalta? Mutta myöhemmin sitten kuvia valmiista piparitalosta. 

Joulukalenterit

Viime joulua ennen valmistamani joulukalenteri löysi perjantaina paikkansa työhuoneen ovesta, koska halusin sen paikalle, josta näkyy myös olohuoneeseen. Muuten olohuoneen seinillä ei oikein sopivaa paikkaa ole, koska on niin avointa tilaa tupakeittiöineen tai vaihtoehtoisesti ovet ja ikkunat pilkkovat seinät pätkiksi. Ja kirjahyllyt vievät sitten lopun seinätilan, mitä on vapaana. Joten hyvä, että hoksasin oveen laittaa roikkumaan, niin tulee jo hieman joulutunnelmaa asuntoon verhojen ja siis myös verhotankojen ollessa asennusta vailla valmiina. 

Uudella asuinalueellamme on ihanan atiivinen kylätoimikunta ja ensimmäistä kertaa on täällä tänä vuonna kylän oma joulukalenteri. Luukun voit käydä aina iltakävelyllä katsomassa. Ideoimiseen osallistuneet asukkaat nimittäin omaan pihaansa järjestävät vuorotellen jotain kivaa katseltavaa tai tekemistä ja lisäksi on leikkipuistossa järjestetty joillekin illoille ryhmämuotoista tehtävää. Joten onpahan erilainen kalenteri ja saa asukkaat ulkoilemaan ja tutustumaan toisiinsa mukavissa joulutunnelmissa. Me asukkaat saimme kartan jaettuna postilaatikkoon, josta voimme katsoa, missä kunkin päivän luukku sijaitsee. 

Itse tyydyn tänä vuonna nauttimaan kalenterista ja en tänä vuonna osallistunut kalenterin tekemiseen, koska kotona on vielä niin paljon muuton jäljiltä purettavaa ja paikkaansa etsivää tavaraa, joten vapaa-aika kuluu asunnon kuntoon saamiseen. Ja siis puolet tavaroista on vielä hukassa muuttolaatikoiden syövereissä tai vaihtoehtoisesti en muista, mihin olen mitäkin laittanut.

Jouluun mennessä olen päättänyt saada tavarat paikalleen. Tämä tosin vaatii vielä yhden reissun Ikeaan ostamaan yhden hyllykön ja laatikoston lisää, että saamme kaikille tarpeellisille tavaroille säilytyspaikan.

Onneksi kirpputorilla olen saanut meille ylimääräistä tavaraa myytyä eteenpäin ihan hyvällä menestyksellä. Viikko on vielä varattu myynnille ja sitten lopetan pöydän pitämisen monen kuukauden myynnin jälkeen. Joulua ennen on niin paljon muutakin puuhasteltavaa, että hyvään väliin alkoi myytävän tavaran määrä vähenemään. Mukava on ollut tuolla käydä, koska samalla on löytänyt jotain uutta kivaa kotiinkin, mutta olen tyytyväinen, että hetkeksi tuo rumba loppuu, koska usein olen suoraan työpäivän jälkeen väsyneenä pöydän käynyt järjestämässä. Ehkä keväällä sitten uudelleen laitan pöydän pystyyn. Jonkin verran jäi vielä kesävaatetta odottamaan uusia käyttäjiä. 

Jättikokoinen lumisadepallo 2018

Nämä jääkarhut ostin jo alkuvuodesta ja ne ovat siis odottaneet melkein vuoden ajan päästäkseen talviseen maisemaan.

Jäävuoren on aikanaan mieheni tuonut silloiselta työmaaltaan silta- ja tietyömailla työskennellään. Jossain vaiheessa kaivuutyömaat sijoittuvat jonnekin, missä oli aikanaan sijainnut jonkinlainen lasitehdas ja hukkalasi oli aikanaan kaivettu maahan. Tämä lasinkappale on meillä hyllyssä lojunut siis melkein kaksikymmentä vuotta ja nyt se siis on lopulta löytänyt paikkansa, ainakin seuraavaksi vuoden ajaksi. 

Ja seuraavalla vuodella tarkoitan, että ensi vuoden joulukuuhun saakka. Luulenpa, että tämä jättilumisadepallo on jäänyt pysyvästi talouteemme. On se sen verran kaunis ja tunnelmallinen. Ja teemaa on helppo vaihtaa halutessaan. Viime keväänä se muuntautui jopa pääsiäisasuun, joten saa nähdä päästänkö karhut vapauteen jo keväällä?

Ja sama vielä lumisadepallonäkymänä. Olen tytyväinen. Ja koska nyt pohjatyöt olivat valmiina ennestään, vaati vain hieman pölyjen pyyhkimistä, lasin pesemistä ja karhujen, jäävuoren ja valojen asettelun paikoilleen. Hieman jännitti, mahtuuko lasikupu paikoilleen, mutta hyvinhän tuo sujahti paikalleen hieman kallistelemalla.

Tänään illan olen viettänyt yksin mieheni ollessa pikkujouluja viettämässä, flunssasta toipumisen vuoksi tosin rauhaisaan tyyliin, poikien pokeri-illassa. Itse olen sitten urakalla tänään pessyt pyykkiä, tehnyt joululahja-askarteluyrityksiä (lopputulos on vielä mysteeri ja niistä sitten myöhemmin ehkä lisää) ja nauttinut olostani lepäillen. Ja jos huomenna ehdin, olisi tarkoitus aloittaa joulukorttipaja. Muuttolaatikoiden purku menee nyt viikonloppuisin etusijalle ja tänään pääsin jo hyvään alkuun päivällä. Huomenna jatkan siitä, mihin tänään jäin.

Se on kuulkaa joulukuu ja jouluvalmistelut olen nyt aloittanut. Joulukalenterinkin taskut on täytetty ja nyt alkoi virallisesti joulun odottaminen!