Joulupöytämme oli rauhallinen tänä jouluna. Ystäviltä aikanaan häälahjaksi saatu pellavaliina, itse ostamani valkoinen peura, tuparilahjaksi saatu pöytälyhty ja valkoinen, kerrottu amaryllis.
Joulukuusemme sai vasta eilen koristeet, vaikka perjantaina nostimmekin sen jo sisälle sulamaan ja paikalleen olohuonetta somistamaan. Koristelu taisi jäädä viime tippaan juuri siksi että kuusi oli niin kaunis ilman koristeitakin.
Sohvan taakse sijoittamamme hylly notkuu nyt saamani kauniin joulukorin, itse tehdyn piparitalon ja nyt ja aiemmin saatujen amaryllisten painosta. En valita. Kaunista katseltavaa riittää.
Itse sain ihania lahjoja. Niistäkään en valita. Osa herkuista puuttuu kuvasta, en jaksanut lähteä asettelemaan. Jouluisin ja eniten mieleenjäävä lahja tänä jouluna on varmaankin tuo mieheltäni saatu punainen lasimalja, jota aiemmin ihailin Muurlan myymälässä. Joulutontut kuulivat toiveeni.
Joulu on ollut rauhallinen, maisemat kauniit ja lumiset ja miehenikin on ollut vapailla töistä, joten olen saanut viettää joulua läheisten seurassa.
Kiitollinen olen siitä.
Vielä en ole ehtinyt kynttilää äidille ja muille edesmenneille sytyttämään. Sen teen tänään ja laitan pikkumyymäisen, iloisen punaisen valotanssin riemastuttamaan heitä jonnekin sinne tähtien taa lähettäen lämpimät ja iloiset terveiset, että täällä pärjätään, vaikka ikävä iskeekin joka joulu. Kiitos kaikista ihanista lapsuuden jouluista, jotka äitimme ja mummumme järjestivät meille. Joulu on ollut minulle aina positiivinen lämmön ja läheisyyden juhla.
Tässä siskoni nuorempi koiruus nauttii joulutunnelmasta joulupukin jakaessa lahjoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.