Maasta se pienikin ponnistaa...

Kummallista on tuo luonnon toiminta välillä ja pakko todeta, että vahvimmat pärjäävät. Mutta kyllä ne pienimmät kovasti yrittävät. Mieheni talutti minut tänään töideni jälkeen pihalle katsomaan minitulppaania. Ja siellä se "poikanen" on kasvamassa  isomman juurella. Eipä tuo kukkia vielä jaksa, ainakaan tänä vuonna. Mutta annetaan ajan kulua, niin eiköhän se joku kesä kukankin jo tee.

 Juurella näkyy jo vähän kurjenpolven lehtiä sekä särkynytsydän on jo lehdet kasvattanut tulppaanin korkuisiksi. Koristekatteen laitoin näin alkuun viime kesänä juurelle ja odottelen ennen poistoa, että maanpeitekasvit ehtivät levittäytymään.

 Edelllisen kuvan tulppaanit ovat vielä aukeamatta, mutta punaiset tulppaanit omenapuukaimani juurella päättivät aueta viikonlopun aikana. Nyt loistavat kirkkaanpunaisina omenapuun juurella keskellä nurmikkoa.

 

Lisäksi luumupuut aukaisivat kukkansa silmänräpäyksessä sunnuntain aikana. Lauantaina katselin, että jokunen silmu oli kahdessa luumupuussamme, ja sunnuntaina jo aamupäivästä puhkesivat kukkaan. Sama oli tapahtunut isosiskoni luona, joten emme olleet ainoita.


Eilinen alkuiltapäivä meni pihalla uurastaessa mieheni kanssa yhdessä. Päätimme poistaa pyöreän kasvimaamme ympäriltä jo puolilahoksi pehmenneen puureunuksen. Urakka oli aikamoinen, koska reunus oli sen verran tiukasti "kasvanut" maahan kiinni. Lisäksi vaati suuren määrän rikkaruohojen poistoa, koska etummainen lohko oli täysin ruohottunut ja juolavehnää täynnä. Lisäksi punaisen ämpärin takana oleva lohko perattiin rikkaruohoista ja kiskottiin ylös viimevuotiset silkkikukan juurakot. Siihen pääsee uudet kylvökukat kasvamaan, kunhan ehdin kylvöhommiin. Siistiytyi jo kummasti, vaikka uusi reunus vielä puuttuu. Tarkoitus olisi lähipäivinä asentaa se paikalleen, tällä kertaa paksua muovia, joka jää aika hyvin piiloon nurmikon reunaan. Eikä (toivottavasti) lahoa viidessä vuodessa, kuten edeltäjänsä.

Urakka aluillaan...

Ja kuten kuvasta näkyy, sää oli mitä paahteisin. Aurinkosuojat ja kesähatut täytyi kaivaa esiin, sekä juomapullo oli koko ajan saatavilla. Hiki valui, mutta ihanaa kuitenkin, että on jo näin lämmintä tähän aikaan keväästä. Tänään illasta ukkonen jyrisi kunnolla ja vettä tuli kaatamalla. Ulkona oli kerrassaan huumaava tuoksu sateen jälkeen, kun kävin tarkastamassa, ettei eilen siirtämäni rikot lentäneet sateen voimasta nurmikon puolelle. Hyvin olivat paikallaan, onneksi!

Ps. Pahoitteluni näistä toistuvista tulppaanipäivityksistä. Viime syksynä ostimme erilaisia sipuleita ja nyt on niin ihana nähdä, millaisia kukkijoita olemme puutarhaamme lisänneet.