perjantai 16. toukokuuta 2014

Ekat tulppaanit auki!


Tänään töistä tullessani olivat valkoiset tulppaanit auenneet, tai ainakin osa niistä. Mieheni niitä oli ehtinyt jo ihailemaan, mutta kuvaa ei ollut yrittänyt näpsäistä, ja tuskin olisi onnistunutkaan tuulen tuivertaessa. Itse kävin töiden jälkeen pikaisesti kotona kääntämässä, kun piti jo jatkaa matkaa eteenpäin. Kävin nyt tuulen tyynnyttyä illalla näppäsemässä pari kuvaa, mutta kiinnihän nuo kukat olivat menneet, kun aurinko ei enää lämmittänyt. Huomenna sitten pääsen ihailemaan kukintaa, kun ei ole työpäivä.

Lisäksi on uusia kukkia taas auennut muuallekin puutarhaan. Jalokiurunkannus on aukaissut vähitellen kukintojaan. Sammalleimu suivaantui iriksien jakamisesta, kun joutui itse samalla siirtymään ja on päättänyt nyt aloittaa kukintansa. Violettiin taittavat pinkit kukat ovat vaan niin kirkkaat, että tavalllinen digikamerani ei suostu väriä tallentamaan, vaan haaleiksi jäävät kuvissa.
Jalokiurunkannus.
Sammalleimu.

Mieheni oli äitinsä kanssa ollut tänään ahkerana. Anoppini oli pyörtänyt viime syksyisen päätöksensä ja kotiin saapuessani oli leikkaamassa nurmikkoamme. Syksyllä totesi, että on jo liian raskasta hommaa hänelle, ja olisin kyllä hänen suonutkin luopua klipon lykkäämisestä isolla nurmikkoalallamme. Mieheni totesi, että äitinsä soitti ja kyseli, joko pääsee nurmikkoa leikkaamaan, niin ei sitä kieltääkään voinut. No, nyt on nurmikkokin tänä keväänä ekan kerran leikattu. Lisäksi mieheni oli tyhjentänyt kahden lehtikompostin hyvin maatuneen sisällön. Kehui, että hyvää tuotosta valmistunut, saimme taas hyvää ravinteikasta lisävoimaa kasvimaalle. Huomenna pitäisi tutun maankääntäjän tulla traktorilla kasvimaamme kääntämään, joten pääsemme ajoissa kylvämään tänä vuonna sipulit ja porkkanan.

Itse sitten olinkin tänään kaikkea muuta kuin ahkera, jos työpäivän aherrusta ei lasketa. Parin kuukauden tauon jälkeen pääsin akupunktioon, ja loppuillan olenkin sitten maannut nuutuneena sohvalla vettä tankaten. Väsymys on tässä tapauksessa hyvä merkki, hoito tehoaa. Nyt on lapaluiden välin lihasjumi ja niskajänteet aukaistu. Lisäksi sain neulat poskionteloita aukaisemaan, josko nopeuttaisi poskionteloiden tulehdusesta toipumista. Mainio tapa lopettaa työviikko ja aloittaa viikonloppuvapaa.

Kompostihommien jälkeen mieheni oli vielä pintakäsitellyt puutarhakalusteet suoja-aineella, joten saadaan ulkoterassille  jo kaikki tuolitkin paikalleen. Ps. Emme yleensä pidä tuoleja näin "käytännöllisessä" järjestyksessä, vaan ovat kuivahtamassa katoksen alla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.