Tänään otin työkseni sen itselleni inhottavimma hoitotyön puutarhassa
eli villivadelman ja ruusujen leikkaamisen. Ruusut olivat valmiina talon
ostaessamme. Jos meillä olisi vain kurttu-, hansa- ja juhannusruusua,
selviäisin helpolla, mutta meillä on myös neilikkaruusua. Se on
piikistöltään uskomattoman takertuavaa, jopa kaikista liukkaampaan
kankaaseen nappaa kiinni. Mutta niin kaunista kukkiessaan, etten ole
raaskinut hävittää sitä. Meillä oli myös häissämme sitä pöytäkukissa,
joten on tunnesidekin kyseiseen takiaiseen. No, nyt se urakka on taas
tältä keväältä ohi, ja selvisin vain parilla piikillä peukalossa. Sekä
tietenkin hikoilemalla auringon paahteessa pitkähihaisessa paidassa ja
pitkäpunttisissa housuissa. Päivä oli muuten mitä mainioin. Sää helli, tuntui kuin olisi ollut jo
kesä. Lisäksi heti aamusta herättyäni saapui traktorilla tuttu mies ja
möyhensi kasvimaan ihanan pehmeäksi. Joten pääsemme pian sipuleita ja
porkkanaa kylvämään.
Parkkipaikan reunamuurilla pitkän nupullaan olon jälkeen valkoiset ihanuudet lopultakin ovat aukaisseet kukkansa. Ovat vielä kauniimpia kuin osasin odottaa! Tähtitulppaaneja.
Olen usein löytänyt itseni istumassa uudesta pihakeinustamme takaterassilla. Tänäänkin välipalalla istuskelin ja nautiskelin olostani lokoisasti. Tosin en keinu siinä, vaan istun ja nautin auringosta ja terassin rauhasta. Vielä kun saan suihkulähteen paikalleen, niin tunnelma on valmis. Mieheni tosin pihtaa sitä, koska on synttärilahjani, joten voi mennä vielä hetki ennenkuin terassillamme vesi solisee rauhoittavasti. Mutta kesäkuun alussa sitten viimeistään.Ps. Tämän kevään ekat leppäkertut bongasin ruusuja leikatessa. Kirvoja siis liikkeellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.