Lapsellista menoa

Eilen olivat lähellä asuvat siskontyttömme täällä tätilässä päivää viettämässä. Nuorin, 3-vuotias, haettiin meille jo aamupäivästä, vanhempi on tokaluokkalainen ja pääsi meille koulupäivän jälkeen läksyt tehtyään. Päivä kului nopeaan ja kaikenlaista ehdittiin touhuamaan. Nuorimmainen halusi heti leikkikentälle päästyään meille ja ehdimmekin sinne hetkeksi kaksistaan ennen ruoka-aikaa, kun mieheni jäi ruokaa valmistelemaan kotiin. Leikkikentällä kasvaa suuria kuusia ja sieltä tarttui mukaan miehelleni tuliaisiksi "joulukuusenkäpyjä", joita pikkuneiti keräsi sitten iltapäiväreissulla lisää kotiin vietäviksi. Selvästi päivän hittituote.

Myös saippuakuplailu oli huippua. Takaterassillamme on mukavan lämmintä puhallella, kun tähän aikaan vuodesta lämpötila siellä nousee jo yli +20 asteen puolen päivän jälkeen.

Saippuakuplailun jälkeen teimme uuden reissun leikkikentälle että molemmat siskokset pääsivät sinne. Mieheni ehti myös mukaan. Nuorempi valitti saippuakuplailun jälkeen, että meni saippua suuhun ja oli kuulemma pahaa, mutta onneksi näimme matkalla naapurin koiran, jolta nuorempi neito sai koko naaman peittävän pusun, joten saippuakin tuli siinä sivussa siivottua pois. Ja koiria rakastava neitokainen oli onnellinen. Vanhempi siskoksista antoi putsata vain käsineet. Säästeli vissiinkin hiekkaleikkeihin itseään ja leipoikin heti hienon hiekkakakun koristeineen. Tosin sitä ennen täti palasi kotiin uudelleen, koska oli unohtanut ottaa mukaan lupaamansa hiekkalelut nuoremman komentooran kovasti paheksuttua moista muistamattomuutta.

Leikkikentältä kotiuduttuamme vaadittiin heti lääkärilaukku esiin ja pehmolelut tuli taas hoidettua kuntoon. Samoin ehdimme aina suosittuja lautapelejä pelaamaan ennen kotiin lähtöä.

Vanhempi kultamuru oli tyytyväinen kun pääsi pitkästä aikaa meille ja ruoka oli kuulemma hyvää. Yllättäen makaroni ja jauhelihakastike teki kauppansa ja jälkiruuaksi kotitekoinen vadelmakiisselikin kelpasi. Nuoremman ruokailuista on turha todeta mitään sen enempää, nakit sentään maistuivat...

Onneksi olen nyt lomalla ja löytyi aikaa ottaa pitkästä aikaa ottaa siskontytöt meille. Aika kuluu edelleen liian nopeaan ja tädin pieninkin kulta haluaa jo kulkea omia polkujaan kädestä pitämättä aina kun vain on mahdollista. Ja näytti nauttivan pienestä retkestään tätilään koko sydämestään. Meillä on kuulemma "ihana koti".