Tonttu paikallaan

Nyt on taas se aika vuodesta, että kotitonttumme pääsi taas paikalleen eteiseen. Kranssi kulkeutui aikanaan meille ystäväperheestä tarpeettomana ja tuunasin sen lisäämällä valosarjan kiertämään kranssia ympäri sekä tontun istuskelemaan kranssin alareunaan. Tonttu on rakas, koska olen sen lapsena saanut Alli-mummultani. Rakas tonttu palvelee edelleen hyvin toivottaen eteisessä ensimmäisenä vieraat tervetulleeksi.

Koska olohuoneen isoon ikkunaan siirsin valosydämen paikalleen, porot löysivät itselleen uuden paikan tuulikaapin ovesta. Siinä on sopivasti lasi-ikkuna, joten näkyvät sekä sisään- että ulospäin.

 Ja jos tarkkaan katsoo, niin huomaa, että siellä taustalla se tonttu kranssissaan kiikkuu.

Hauskaa joulutunnelmaa luo myös se, kun kulkee lasi-ikkunaisen oven ohi, niin kuuluu kuin vieno tiukujen helinä. Porot hiljakseen heiluvat ilmavirrassa kilahdellen lasia vasten. Mieheni jopa hyväksyi porojen paikan, vaikka tuulikellomaista meteliä ajoittain pitävätkin ovesta kulkiessamme.

Vähitellen se joulutunnelma tänne hiipii ihan huomaamatta. Tänään myös avustimme mieheni äitiä ja veimme hänet ostoksille, joihin tarvitsi hieman konsulttiapua eräiden lahjojen valintaan.

Viimeinen lomapäivä siis kulutettu hyvin apua ja hyvää mieltä lahjoittamalla eteenpäin. Pieni asia minulle, mutta anopille suuri.

Huomenna ajattelin viettää omaa vapaapäivää mieheni ollessa töissä. Katsotaan mitä kivaa tekemistä keksin...