Siinä ne nyt ovat putsattuina. Kävin pelastamassa lämmittämättömältä autotalliltamme valkosipulit homehtumasta. Aluillaan oli jo osassa pinnassa pientä homekasvuston alkua, mutta syvemmälle ei onneksi yltänyt. Jouduin kuitenkin perkaamaan aika paljon kuivaa päälikerrosta sipuleista pois. Saa nähdä kuivahtavatko liikaa.
Oikealla kuvassa on isäni tuomaa isoa valkosipulia, jota toi lahjaksi edesmenneelle appiukolleni. Se on maultaan miedompaa, koska kynnetkin ovat isompia. Veikkaisin, että on talvisipulia ja vaatisi syyskylvön, koska ei tuon suuremmaksi ehtineet kesän aikana kasvamaan. Kynnet lykin maahan keväällä. Vasemmmalla on edelliskeväänä siskolta saamani tavallisen kokoiset valkosipulit. No, hengissä ovat ja jo kahtena kesänä kasvatettu samaisen sipulilajin kynsistä uudet.
Ja koska meillä ei ollut sopivampaa kuivatuspaikkaa, josta haju ei leviä koko kämppään, ovat juuri nyt saunalla kuivumassa yön yli. Sisälle ei voinut tuoda aiemmin, koska käry oli oikeasti hurja juuri maalta nostetuissa kynsilaukoissa, joten siksi pääsivät väliaikaissijoitukseen autotallille alkukuivatukseen. Mieheni viettää opiskeluiltaa ja uskon että suuresti yllättyy, kun kotiin saapuu. Varoitin kyllä, että putsaan sipulit, mutta taisin "unohtaa" kertoa, että aion laittaa saunaan lämmöt ja sipulit lauteille nautiskelemaan olostaan. Toivottavasti sipulit eivät kypsy liikaa, eikä miehenikään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.