maanantai 2. kesäkuuta 2014

Yhtä juhlaa


Omassa puutarhassa tapahtui taas niin paljon arkiviikon pois kotoa oltuani, että nyt on riittänyt taas katseltavaa ja yllätyksiä pihamaalla. Parkkipaikan reunalla on ihana valkoisen, vaaleanpunaisen ja violetin sävyinen kukinta menossa. Särkynytsydän, pikkusydän, tummanvioletit ja valkoiset tulppaanit sekä reunoilla korallikeijunkukkaa viininpunaisine lehtineen ja juurella kukassa rentoakankaali.

Kuvaan on kovin vaikea saada tunnelmaa tallennettua, mutta ainakin värimaailmasta jotain mielikuvaa esiin tulee.


Lisäksi yhdet suvaitsemistani valkoisista narsisseista olivat aunneet kuntoutuksessa ollessani eli nuo pienet ihanuudet punaisine kauluksineen kukkivat nyt juuri etupihan perenna-altaassa.


 Viikonlopun valmistujaisjuhlien ohessa vietimme syntymäpäiviäni. Eilen sain lahjaksi paljon halauksia ja onnentoivotuksia, sekä siskontyttöni olivat askarrelleet minulle onnittelukortit. 


Aiemmin ostetusta lahjasta laitan kuvia, kunhan huomenna asennamme uuden suihkulähteeni terassille solisevaa tunnelmaa luomaan, koska nyt on luvattu säänkin lämpiävän.

Sain sisällekin vähän vihreyttä, kun mieheni muisti minua syntymäpäivänäni kauniin vihreäsävyisellä leikko-orkidean. Ruukussa olevat orkideat onnistun aina tappamaan, joten tämä on parempi vaihtoehto.


Tänään aamusta odotti paluu arkeen kaiken juhlinnan jälkeen. Työpäivä oli juuri niin kaoottinen ja vaikea kuin odotinkin, ja en ollut todellakaan ainoa, jolla tökki. Pidimmekin samassa yksikössä työskentelevän työkamun kanssa pienen tunteiden purku -palaverin ruokatauolla. Kummasti helpotti

Yo-juhliin tekemästäni kakusta unohdin ottaa kuvan, mutta tässä siskonpoikani valmistujaisjuhliin leipomastani omenankukkakakusta kuva.
Kakkupohjan ohjetta en laita vielä(kään) tänne, koska en ole ihan vielä saanut hiottua koostumusta täydelliseksi, mutta nyt jo suostui kakku hieman kosteutta imemään itseensä, joten lähellä alkaa olla hyvä gluteeniton, maidoton, kananmunaton, fruktoosilla leivottu täytekakkupohja. Nyt myös kohosi korkeaksi uunissa paistuessaan eikä läsähtänyt uunista ottamisen jälkeen.

Aamulla töihin kävellessäni herkullisia olivat tuoksut. Niitä suorastaan tulvi joka suunnasta. Ainakin syreenin ja leikatun ruohon tuoksun tunnistin. Ja tietenkin ihana linnunlaulu piristämässä aamutuimaan jalan matkaajaa. Työmatkat ovat yksi suurin iloni kesäaikaan. Kävelyreitti kulkee rauhallisen omakotialueen lävitse ja vakoilen siinä samalla pihoja ja ihailen erilaisia kasveja kukintoineen. Vielä kun sää lämpiää kunnon helteiseksi, niin tarkenee jo aamusta t-paidalla, kaprihousuilla ja sandaaleilla. Sitä odotellessa julistan kesän ihanine tuoksuineen minullakin alkaneeksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.