Työkiireitä ja Toijala-Lentistä

Kurkun ja tomaatin taimet kasvusäkeissä.

Viime viikko vierähti ohitse huomaamattani, koska töissä oli niin hektistä työparini ollessa poissa kesän ajan. Päävastuu jää yksin minulle muiden kanssatyöntekijöiden ollessa sijaisia. Onneksi nyt tuntuu jo vähän rauhoittuvan viime viikon työkriisien selvittelyjen jälkeen.

Ehdimme viikolla käymään mieheni kanssa puutarhalta ostoksilla ja siitä jäi hyvä mieli, kun sai kasvihuoneelle taimet ja terassille hieman väriä kesäkukkien muodossa. Niin ja ne itse kasvatetut taimet jäivät todella vähiin, vihannespunkki vei voiton. Paprikat jäivät henkiin ja yksi vesimelonin taimi on hengissä, ihme kyllä. Niin pieni tosin on vielä, että tuskin tänä kesänä ehtii hedelmää tuottamaan. Mutta voitto sekin, että yksi selvisi lopulta hengissä.

Siskoltani sain onneksi koristekurpitsan taimia, ja ne pääsivät perinteiselle paikalla kasvihuoneen oven pieliin kasvamaan.

Sain synttärilahjani lopultakin viime viikolla käyttöön. Tosin alkuviikko oli iltaisin niin sateinen ukkoskuuroineen, että vasta torstaina ensimmäisen kerran ehdin siitä nautiskelemaan. Siellä se nyt solisee takaterassillamme luoden rauhoittavaa tunnelmaa. Eilen oli kauneimmillaan ilta-auringossa, jolloi kuvaan kävin ikuistamassa.

Toinen ääni mitä rakastan kuunnella on lintujen sirkutus, varsinkin kun on tyyni ilta, on ihan parasta vaan istuskella kotiterassilla ja kuunnella luonnon ääniä.

Mieheni tosin mainitsi, että yhtenä iltana saunan jälkeen terassilla vilvoitellessaan lintujen sirkutus oli jo niin kovaäänistä, että suihkulähteen solina jäi toiseksi sille metakalle.

Tämä kevät ja kesä on ollut siitä kummallinen, että perennat ja näköjään juhannusruusukin on mennyt ihan sekaisin kevään kuumien päivien vuoksi, ja nyt kaikki kasvit aukaisevat kerralla kukintonsa. Laittaa mietityttämään kukkiiko enää keskikesällä mitään puutarhassa? Meillä ainakin tulikellukka, kullerot, iirikset, akilleijat ja rikot kukkivat. Ja kuunliljoissa alkoivat kukkavanat nousta ennenkuin lehdet ehtivät kunnolla edes kasvamaan isoiksi. Ja moni muu keskikesän kukkija on  kehittänyt myös nuppuja, vaikka kesä on vasta alussa. On sentään jotain hyvääkin nopeassa kasvussa, joriinit ovat jo hyvässä

Juhannusruusu kukassa

kasvussa ja gladiolukset niiden kanssa samassa samassa kasvupenkissä ovat kasvattaneet jo komeat lehdet. Joten nämä loppukesän kukkijat ehtivät ehkä tänä vuonna kukkimaan ennen kuin säät kylmenevät.

Ja kirvoja piisaa. Ukonhatut jouduin jo sumuttelemaan, koska kukinnot olisivat muutoin jääneet kehittymättä. Luumut ja pihlaja ovat myös kärsineet kirvojen hyökkäyksestä.

Viikonloppu kului lentiksen merkeissä Toijalassa. Itse en enää pelaa, mutta mieheni ja siskoni mies olivat pelailemassa. Siskoni ja minä, ja tietenkin siskontyttömme, olimme kannustamassa ja toimimme siinä sivussa huoltojoukkoina. Lauantaina sää oli kurja ja vettä tuli taivaan täydeltä, mutta sunnuntaina sitten vastineeksi aurinko porotti paahtavasti, ja iho kärysi kaikista aurinkosuojista huolimatta. Joten olisi voinut sää jakautua hieman tasaisemmin. Mutta ei parane valittaa, vaan nauttia lämmöstä.