Tästä se lähti viikko sitten. Vanhat pellit pois, uudet pohjatyöt ja uudet kattopellit. Viime tiistain aikana koko katto oli pellitetty loppuun. Perjantaina vielä piipun pellitykset, reunapellitykset sekä rännien ja kourujen asennus. Kaikki tämä siis käytännössä tapahtui vajaassa kahdessa työpäivässä. Ja kyllä, tämä katto on hiljaisempi kuin edellinen. Kiitos ruodituksen, joka vaaditaan nykyisin ilmankiertoa varten ja bonuksena vaimentaa mukavasti vesisateen äänen. Ei tarvitse enää televisiota säätää suuremmalle vesisateen vuoksi.
Mieluummin olisin kyllä pitänyt ne lumiset maisemat ja pikkupakkaset. En tosiaankaan nyt saapuneita vesisateita olisi kaivannut pääkallokeleineen. Mutta jos jotain positiivista haluaa (väkisin) sateista vääntää, niin ainakin on nyt tullut testattua, että hiljaisempaa on sadesäällä asunnon sisätiloissa.
Ja kuten seuraavista kuvista näkyy, tulee talomme ulkoasu muutenkin muuttumaan. Omakotitalossamme on ollut se "ihanan tunkkainen" 70-luvun ruskea laudoituksissa, mm. päätykolmioissa, terassien seinissä, autotallin ja varaston ovessa. Ensi syksyyn mennessä (ainakin toivottavasti!) väri tulee muuttumaan harmaaksi. No, osa saattaa paheksua, kun muutamme talon luonnetta modernimmaksi, mutta itse haluan harmonisia värejä ja tuohon mustaan kattoon ja ränneihin tuo harmaa paremmin istuu, joten kesällä on sitten tiedossa uutta laudotusta ja maalisutia pääsen varmaan minäkin taas heiluttelemaan. Päätylaudat kattomiehet maalasivat jo valmiiksi, joten saa jo hieman osviittaa, millainen ulkonäkö tulee olemaan valmiina. Mietinnän alla ovat vielä autotallin ja varaston ovi, jotka iskisivät hieman liikaa esille harmaana, joten olen miettinyt niiden väriksi tiilenpunaista tai todella tummanharmaata/mustaa. Samoin seinänvierusterassien taustaseinien väri tuottaa päänvaivaa ja olen todennut, että tuo peittävä harmaa ei sinne istu, vaan menee liian tunkkaiseksi kokonaisvaikutelma. Ehkäpä joku läpikuultava puunsuoja vaalean puun värisenä tai pienellä valkoisen sävyllä toimisi noissa. Takaterassi ainakin kaipaa vaaleampaa sävyä, koska siihen koko iltapäivän aurinko kesäisin paistaa ja tummanruskea seinä oikein imee kuumuutta itseensä ja terassipoukama oikein hohkaa lämpöä. Lisäksi porkkanana on, että saisin terassin, johon voisin kesällä laittaa minkävärisiä kukkia vaan, niin, että tummemmatkin kukinnot erottuisivat pidemmälle. Nyt ne ovat hukkuneet ruskeaan taustaseinään. No, kaikki aikanaan. Onneksi on kesään saakka aikaa miettiä.
Tänä vuonna, kun nyt olen saanut pähkinät testattua ja ne sopivat ruokavaliooni, päätin leipoa Runebergin torttuja. Hyviä tuli, tosin vähän kuivia, koska sen verran totesin, että kostuttamista eivät olisi kestäneet rakenteensa vuoksi. Tänään söimme mieheni kanssa viimeiset kappaleet näitä herkkuja. Ensi vuonna taas uudelleen. Käytin muffinssitaikinan ohjetta pohjana ja lisäsin taikinaan hasselpähkinämurskaa ja säilykekirsikoiden lientä ja pieniä paloja kirsikoita. Päällä tietenkin itse viime kesän vadelmista tehty hillo.
Sairastaminen silloin tällöin tekee ihan hyvää. Minulla alkoi paikallaan maatessani sormet syyhyämään ja parannuttuani nappasin taas puikot käteen ja nyt sain jotain valmistakin. Keskeneräisiä töitä edelleen riittää, mutta uusi villainen ja erittäin lämmin bonzoni on nyt valmiina. Ja sain sen jopa pääteltyä samaa vauhtia. En tiedä, onko muilla samaa syndroomaa, mutta minulla ainakin tökkii päättelytyöt ja muut prässäämiset ja suoristelut.
Itse en kestä villaa suoraan ihoa vasten, vaan kutian, mutta tämä jää onneksi niin löyhäksi, että ei kutita. Kaulus oli ohjeen mukaan korkea poolokaulus, mutta muutin sen matalammaksi kaulukseksi, joten sekin ongelma ratkaistu. Alla poolo, niin ei kaulakaan kutia. Värit ovat oikeasta hieman kirkkaammat, varsinkin punaisen sävyt, mutta tämä ulkona vallitseva harmaa sää ei tee oikeutta bonzoni väreille. Harmaa on Novitan Joki-lankaa ja liukuvärjätty Novitan Usva-lankaa. Pitkästä aikaa olen todella tyytyväinen tekemääni vaatekappaleeseen. Ajattelin, että tuolla tarkenee sitten pikkupakkasilla vaikkapa lehden hakea postilaatikolta. Ei tarvitse takkia lähteä pukemaan.
Eilen kävin pitkästä aikaa paikallisessa puodissa, josta voi todeta, että jos sieltä ei löydy mitä etsii, niin tuskinpa muualtakaan täältä pieneltä paikkakunnalta. Palvelu on myös ensiluokkaisen hyvää ja ystävällistä. Mukaan tarttui kaikkea tarpeellista keittiölle, pari käsityölehteä ja vähän uusia lankoja. Muistin haaveilemani asian ja ostin Nalle-lankaa, keltaista ja ruskeaa (niitä hieman haaleampia sävyjä), joten seuraava käsityö on jo suunnitteilla. Näistä langoista tulee syntymään vielä jotain herkullista. Tai ainakin kuuluu lemppareihini ne, mistä tämä tuleva käsityö on saanut ideansa. Katsotaan, koska valmistuu ja kestänkö käyttää inhokkiväriäni keltaista. Tosin yläosa tulee ruskeasta, joten naamani lähelle ei keltainen sijoitu. Mutta luulen, että voisin tuon myötä vähän taas tottua keltaisten vaatteiden käyttämiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.