Tämän jouluaattoaamun maisema - saatiin valkea joulu!
Mieheni teki eilen perinteisen karpalokiisselin, jota äitini teki jouluksi. Nyt se tarjoillaan mummulta perimästäni lasikulhosta. Mieheni joulupuuroa juuri keittelee ja saan nauttia puuron äiti ja mummu ajatuksissani mukana.
Valohimmeli sai taas perinteisen karkkikeppikoristuksen jouluksi.
Tänä vuonna piparirakennelma muotoutui joulukuuseksi ja tuli kyllä upea. Kelpaa katsella. Mieheni keksi laittaa siihen vielä valot, joten on myös upea tunnelmanluoja.
Eilen söimme perinteisesti kotona kaksistaan jouluaterian. Tänä vuonna oli punainen kynttilätunnelma joulupöydässä.
Tänään syön yksin jouluaterian, kiitos jostakin taas minulle rantautuneen lenssun. Onneksi tauti ei vaikuta kovin rajulta, alun alilämpöisyyden jälkeen lähinnä päänsärkyä ja poskiontelotukkoisuutta kera lievän silmätulehduksen, 4. tautipäivä jo menossa ja hieman tuntuu jo helpottavan. Mieheni on oireeton, joten hän menee sukunsa kanssa ruokailemaan. Illan vietämme sitten kaksin aiemmista perinteistä poiketen. Huomenna miehelläni onkin sitten työvuoro. Jos olen huomenna paremmassa kunnossa, ajelen isälle jouluaterialle. Jos olotila ei salli, vietän sitten ensimmäistä kertaa joulua yksin. Kokemus sekin.
Tämän vuoden joulukukat. Kyllä taas on kauniita.
Nyt odotan, että aurinko alkaa paistamaan ja pääsemme joulupuurolle.
Hyvää joulua itse kullekin, miten sitten vietättekin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.