Tänään on ollut hyvä päivä ja alan selkeästi toipua vähitellen flunssasta seuranneesta nuutuneisuudesta. Aamu alkoi kampaajan hoivissa, ruokakaupan kautta kotiin, siskon perhe kävi pikavisiitillä, pyykkikone ja kuivuri ovat pyörineet koko päivä ja sain ommelluksi taas yhdet verhot, ja nyt työhuonekin on saanut ikkunaan lopultakin verhot.
Valitsin verhokankaan tapettien mukaan ja onnistuin siinä, mitä olin ajatellut, verhojen oksisto nivoutuu hauskasti kuin jatkaen tapetin oksistoa.
Ompelun vuoksi ruoka-aikani siirtyi tänään hieman myöhäiseksi ja lopulta päädyin tekemään kotoisaa pikaruokaa, pastaa yrttisellä riisikermakastikkeella. Hyvää ruokaa ja ihan vahingossa vegaanista. Nyt, kun yrtit taas sopivat minulle suoliston parantuessa vähitellen, on basilikasta tullut yksi suosikkiaineksista ruuanlaitossa.
Koska verhojen ompelu vaati myös silitysraudan ja -laudan esille kaivamista, jatkoin inhokkihommaani ja silitin samaa vauhtia tyynynliinakasan, joka oli jäänyt pesun jälkeen silitystä. Silitys ei todellakaan minua kiinnosta, mutta yksi elämän suuria nautintoja on illalla köllähtää nukkumaan puhtaisiin lakanoihin ja silitetyssä tyynynliinassa on se oma, puhdas tuoksunsa. Joten niiden eteen uhraudun jopa silitysrautaan tarttumaan.
Joten yksi asia on johtanut tänään toiseen ja olen saanut paljon aikaan.
Viime viikolla miehelläni ja minulla oli erityinen juhlapäivä. Nimittäin kihlojen 20. vuosipäivä. Olen ihastunut muumiastioista Alkuperää kunnioittaen - sarjaan, jotenkin se pelkistettynä musta-valko-oranssisävyineen rauhallisuudessaan vetoaa minuun. Olen pyöreinä hää- tai kihlapäivinä ostanut usein jotain yhteistä. Tällä kertaa meille saapui teekannu ja tarjoiluvati. Kuvituskin sopi meihin kahdestaan eläviin, tahattomasti lapsettomaan pariskuntaan.
Leipominen jäi tältä päivältä, koska siihen aika ei vain riittänyt. Käytin sen ajan mieluummin kahvakuulan kanssa heilumiseen monen viikon tauon jälkeen. Työviikosta meni 3 päivää sinnitellen fasettilukon jälkeisen lapojen välisen lihas- ja kalvojumin kanssa. Mieheni onneksi sai lukon auki heti alkuunsa, joten selvisin parin päivän kärvistelyllä tällä kertaa eikä mennyt koko viikkoa. Tämä kuitenkin kertoo siitä, että lapojen väliset lihakset kaipaavat liikettä ja vahvistusta flunssan aiheuttaman liikuntatauon jälkeen. Joten kahvakuula sai tänään kyytiä.
Ja uusi kampaaja, se on nyt varmuudella löytynyt. Tuttu parturini sanoi aiemmin, että kolmannella leikkauskerralla onnistuu yleensä uuden asiakkaan hiustenleikkaus, kun oppii asiakkaan hiukset ja pyörteet. Kävin tänään kolmannen kerran uudella kampaajallani ja nyt lopputulos miellytti meitä molempia. Kesä lähestyy ja tukka lyhenee. Todella lyhyet hiukset - joillekin naisille ne sopii ilman, että naisellisuus kärsii, ja minä kuulun siihen porukkaan. Onneksi miehenikin on todennut saman ja hyväksyy minut tällaisena kuin olen.
Päiväni kruunaa Teemalauantai ja yksi ikisuosikeistani musiikin saralta.
Dawid Bowie.
Hyvää viikonloppua teille muillekin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.