Kuten ennenkin, mansikat kypsyivät ensimmäisinä. Ensin metsämansikat ja sitten puutarhamansikat. Molempia kasvaa puutarhassamme. Meillä on ollut perinteenä tehdä aina ensimmäisen kunnollisen puutarhamansikkasadon kerättyämme mansikkakakku, emmekä tänäkään vuonna luistaneet perinteestä. Haasteena oli saada pehmeä kakkupohja, joka sopi minullekin ja kyllä minä alan vähitellen luottamaan kehittämääni kakkupohjaohjeeseen. Vähitellen on löytynyt se oikea koostumus.
Maidoton, luontaisesti gluteeniton ja kananmunaton kakkupohja
6 dl jauhoja (1/3 täysjyvää)
21,5-2 dl sokeria
3 tl leivinjauhetta
(3 rkl No egg -kananmunankorviketta, jos kotoa löytyy)
150 g sulatettua ja huoneenlämpöiseksi jäähdytettyä margariinia
3 dl maustamatonta vichyä
ripaus vaniljajauhetta/-sokeria
Paisto 175-200 astetta noin 20-30 minuuttia keskitasolla
Ja koska itse olen enemmän vadelman ystävä, tein myös perään vadelmakakun mansikkakakun loputtua. Päällä on vaniljakreemi ja vihreänä lisukkeena koristelussa ja makua antamassa sitruunamelissan kärkilehtiä. Nam!
Vadelmassa riittää vielä hetkeksi aikaa kerättävää. Meillä on puutarhan eri puolilla villivadelma ja puutarhavadelma kasvamassa, eivätkä ole tänäkään vuonna pettäneet. Pakkasessa taitaa olla jo kohta 10 litraa, syöty on itse monta litraa, siskoilleni on myös vadelmaa annettu niin syötäväksi kuin pakkaseen saakka. Nyt kun viikon olemme keränneet 3-4 litraa illassa, niin mieheni eilen jo totesi, että alkaa vähitellen jo riittämään tämä keruuhomma. Tähän voi vaan todeta, että onneksi omassa pihassa kasvaa, eikä tarvitse lähteä pitemmälle poimimaan. Lopuista vadelmista taidan keitellä jo hilloa, kunhan ehdin.
Seuraavana haasteena onkin sitten, mitä kivaa pensasmustikasta. Pinkkimarjainen pensasmustikkamme näytti talven jälkeen pystyynkuolleelta, mutta jätin kuitenkin paikoilleen ja nyt on juuri täynnä uutta vesaa, joten vaikka emme tänä kesänä saakkaan vielä yhtään pinkkiä marjaa, niin ehkäpä ensi tai sitä seuraavana kesänä. Sinisiä tulee nyt ainakin ihan urakalla taas tänäkin vuonna. Tulossa on tämän synttäreitä ja rippijuhlia, sellaisiin olemme jo kutsun saaneet tälle ja seuraavalle viikolle. Ihanaa päästä välillä hieman juhlimaan ja nähdä samalla ystäviä, joita niin vähän tänä vuonna olemme ehtineet näkemään remontti- ja puutarhahommien vuoksi. Luulenpa, että menee kakunkoristeeksi ainakin osa mustikoista.
Ja tässä aiemmin lupaamani kasvihuoneen satokuva. Harmillista on, että ripsiäiset ovat tehneet hyökkäyksen paprikaan ja ananaskirsikkaan ja estävät uuden sadon syntymistä kaikista mäntysuopasumutuksistani huolimatta. Mutta kurkku ja tomaatti totuttuun tapaan tekevät runsaasti satoa. Ja onneksi molemmat kurkuntaimet lähtivät lopulta kasvuun alkukesän kuivahtamisen jälkeen. Ja voin kertoa, että syksyllä taas harmittaa siirtyä kaupasta nämä tuotteet ostamaan. Kurkku on varsinkin aivan herkullista verrattuna kaupasta ostettuun versioon. Maku ja mehukkuus aivan omaa luokkaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.