Tänä vuonna on ollut niin märkää ja pimeää, että pihallamme led-valojen määrä on tuplaantunut. Myös riippajalava olohuoneen ikkunan edessä sai valoverkon. Valkoinen puuaitamme sai myös valoketjun, koska tuo kohta pihaa on aina niin pimeä syksy-talviaikaan, ennen kuin saamme maahan lumipeitteen. Toivottavasti tänä talvena saamme sellaisen.
Lisäksi ostimme uuden kuparinvärisen lintulaudan, josta peurat eivät pääse syömään. Alhaalla on niin pienet raot, että pikkulinnut saavat sieltä noukittua siemeniä, mutta siemenet eivät valu sieltä alulautaselle. Peuran olen nähnyt yhtenä aamuna laudan luona, mutta tyytyi syömään maasta kesäisten kylvökukkien vihreitä varsia. Joten lauta testattu ja peurat eivät tänä talvena saa auringonkukansiemeniä, ainakaan meidän laudaltamme. Oravat sen sijaan käyvät hakemassa poskensa siemeniä täyteen ja säksättävät vihaisena, kun häädämme ne pois.
Tässä oma live-tv. Nykyisen vierashuoneen ikkunan alla on vuodesohva, jossa istuskelemme kuin pienet lapset polvillamme selkänojaan leukaa nojaten. Piristystä korona-arkeen.
Laudalla on lähinnä käynyt nyt tali- ja sinitiaisia. Närhet tykkäävät myös vierailla. Ostimme myös vieterin mallisen talipallotelineen, jonka asetimme tuomen oksalle roikkumaan. Näyttää olevan sinitiaisten suosikki ja närhille maistuu myös. Ainakaan vielä eivät naakat ole käyneet tihutöissä, mutta saa nähdä, koska tuon bongaavat.
Iloa tuosta on ja kotona nyt etätyöskennellessäni käyn ruokatauolla usein lintuja hetken tarkkailemassa. Sään kylmetessä punatulkut ja varpuset ja peipotkin varmaan myös ilmestyvät ruokailemaan. Ainakin viime talvena oli monipuolisesti eri lintuja tuossa murkinalla.
Isänpäiväksi leivoin lahjaksi isälle täytekakut. Kaikki gluteenittomia. Isoin kakku oli maidollinen kermareunoineen, käpykakuista isompi maidoton ja pienempi maidoton ja munaton. Kyllä noista riitti syötävää ja hyvää kuulemma oli.
Siskoni toi myös gluteenittomia ja maidottomia herkkuja tarjolle. Oli liitulakuja, lakuja, suklaatoffeeta ja kirpeitä nallekarkkeja. Näitäkin nykyään löytää jo paljon monipuolisemmin kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten.
Vietimme isänpäivää jakautuen kahdelle eri päivälle viime viikonloppuna, jotta kaikki eivät olleet yhtä aikaa kokoontuneena. Itse kävin molempina päivinä auttelemassa ja juhlien jälkeen mieheni kanssa imuroimme ja siivosimme.
Olen aloittanut vähitellen jouluaskartelun joulukortteja suunnitellen ja joululahjojen tekoakin olen aloittanut, osa on tosin vielä suunnitelmissa vasta. Joululahjoja en osta, vaan omin käsin teemme jotain joko askarrellen, käsitöinä tai herkkujen muodossa. Lapsien kohdalla tietenkin teemme poikkeuksen, jos lahjatoiveita kaupasta on.
Tänä vuonna on täytynyt aloittaa ajoissa jouluvalmistelut, koska vajaan 2 viikon päästä miehelleni tehdään nilkkaoperaatio, jossa nilkan nivelrako puhdistetaan ja nivelsiteet korvataan klipsuilla. Tästä seuraa 6 viikon kipsihoito kepittelyineen. Tämä aiheuttaa painetta meille molemmille, että ehdimme kaikki asiat hoitamaan ennen sitä, myös yhteiset jouluvalmistelut. Molemmista autoistamme tuli myös valmistajan ilmotus, että vietävä osien vaihtoon huoltoliikkeeseen. Ei maksa meille mitään, mutta jonkun pitää aika varata ja kuljettaa autot paikan päälle. Toivotaan, että mieheni ehtii nämä hoitamaan ennen sairauslomaansa.
Isäni onneksi on jo aika omatoiminen selkäleikkauksen jäljiltä ja tämän viikonlopun jälkeen saa vapaammin kumarrellakin, kun 2 kk aikaraja leikkauksen jälkeen täyttyy huomenna. Hän sai nyt kotihoidosta kuntohoitajan avukseen ja kotikäynnit alkavat käydä kerran viikossa apuna ja tarkistamassa kuntoutuksen sujumisen ja korjaamassa asentovirheitä pois sekä neuvomassa. Sisarukseni saavat nyt ottaa enemmän vastuuta isäni auttamisesta vapaa-ajalla, koska mieheni ei kipsi jalassa kykene äitiään auttamaan ja kuljettelemaan, joten myös anopin autteleminen tipahtaa vastuulleni mieheni sairausloman ajaksi.
Tämä rankka vuosi alkaa olla lopuillaan. Loppuvuosi on vielä pinnistettävä niin töissä kuin vapaa-ajalla autettavineen. Voi vaan toivoa, että ensi vuosi olisi helpompi niin koronan kuin henkilökohtaisen elämän saralla. Töissä onneksi on ollut kohtuu rauhallista ajoittain koronankin vuoksi. Lisäksi itselläni on vuosilomia nyt varattu marras-joulukuulle rutkasti mieheni nilkkaoperaationkin vuoksi, ja jotta ehdin lepäilemäänkin johonkin väliin.
Ps. Jouluksi on kaksi uutta koristetyynyä jo ostettuna - peura-aiheisina tietenkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.