Joulu oli tänä vuonna kaikkea. Oli tunnelmaa, väsymystä, järjestelyä, lepoa, touhuamista, auttamista ja nauttimista. Mutta ennen kaikkea oli levollista ja kiire ei päässyt liiaksi painamaan päälle. Tosin viimeinen lahja valmistui aattoiltana klo 18.30, mutta valmistui kuitenkin.
Mieheni nilkkaleikkauksen vuoksi minä valitsin ja kotiin kuljetin tänä vuonna kuusen. Tasainen ja tukevaoksainen. Tuoksu ja koristeet on pääasia. Ja se onnistui tänäkin vuonna.
Täksi jouluksi teimme miehelle piparilyhdyn. Kynttilän virkaa hoitaa led-valot. Mielestäni kauneimpia piparirakennelmiamme. Ja helpoin oli piirtää kaavat ja kokoaminenkin ja koristelu onnistui helposti.
Järjestin tänä vuonna kyläyhteisön pihajoulukalenteriin yhden "luukun". Piilotin puutarhaan 30 karkkikeppiä. Jokunen niistä jäi löytymättä ja somistin valohimmelin lopuilla karkeilla.
Tämä kuva on viime viikon lopulta, kun vietin pari lomapäivää. Terassin lasit oli aamulla pakkashuurussa ja aurinko nousi suoraan tuikkukiposta. Pysäyttävä hetki sai hymyn huulille.
Tänäkin jouluna tein suurimman osan lahjoista itse. Jotain tuli ostettuakin. Itse sain ihania ja tuoksuvia lahjoja, kuten kuvasta yläpuolelta näkyy.. Mieleeni jää varmaankin mieheltäni saamani valokuvakirja kaikista Kanarian reissuistamme, joita on vuodesta 2005 lähtien kertynyt äkisti laskien 9 kpl ja kolmelle eri saarelle. Näistä Fuerteventura luonnonmukaisimpana ja tuulisimpana on minun lempisaareni. Ja olemme täältä saaneet ystäviäkin.
Tästä vuodesta ollaan kohta selvitty. Ensi vuodesta tuskin tulee helpompaa. Mutta aina on toivoa. Etätyöt minulla jatkuvat ja se jo helpottaa elämää tässä koronapandemian aikana. Kotona ei tarvitse maskia käyttää ja työmatkat peuravaaroineen jäivät pois. Ensi viikon vietän kuitenkin vielä vuosilomalla, joka kyllä tulee tarpeeseenkin. Vuoden päästä ollaan viisaampia, kun nähdään, mihin suuntaan elämä meitä kuljettaa.
Parempaa tulevaa vuotta 2021! 🎶
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.