Viikonloppuna on aikaa tehdä rauhassa ruokaa. Yleensä meillä mies valmistaa ruuan, koska hän viettää enemmän aikaa päiväsaikaan kotona ja on aiemmalta koulutukseltaan kokki, mutta viikonloppuisin ja loma-aikoina minäkin joskus kokkaan. Tämä tosin vaatii tietyn mielentilan, että inspiroidun.
Tänään innostuin nähtyäni
Herkkusuu.fi - sivustolla mielenkiintosen
ohjeen pikavideo-ohjeineen:
https://www.herkkusuut.com/pursota-perunasosetta-pellille-ja-jata-keskelle-reika-sisapuolelle-tuleva-tayte-kruunaa-annoksen/
Tämän jälkeen vilkasin keittiön kaappeihin ja muokkasin ohjetta sen mukaan, mitä kaapeistamme löytyi. Ja tietenkin sen mukaan, mitkä ruoka-aineet itselle sopii. Hieman tosin jännitti, onko lopputuloksena pellillinen paistettua muusia.
https://www.herkkusuut.com/pursota-perunasosetta-pellille-ja-jata-keskelle-reika-sisapuolelle-tuleva-tayte-kruunaa-annoksen/
Tämän jälkeen vilkasin keittiön kaappeihin ja muokkasin ohjetta sen mukaan, mitä kaapeistamme löytyi. Ja tietenkin sen mukaan, mitkä ruoka-aineet itselle sopii. Hieman tosin jännitti, onko lopputuloksena pellillinen paistettua muusia.
Alkuperäisessä ohjeessa muusattiin haarukalla aiemmin keitetyt perunat, lisättiin kananmuna, voita, suolaa, pippuria ja juustoraastetta. Itse keitin muusin, jätin "taikinasta" kananmunan pois ja korvasin sen muusin jäähdyttyä 0,5 dl täysjyväriisijauhoa ja voin korvasin maidottomalla margariinilla. Juustoina käytin kookospohjaisia, maidottomia valmisteita. Ja muusikin muuttui peruna-bataattimuusiksi, koska perunoita ei kotona ollut tarpeeksi. Myöskään pekonia ei kotoa löytynyt, joten korvasin juusto-pekonitäytteen juusto-paprika-yrttitäytteellä. Yrteiksi valikoitui timjami ja basilika, koska niitä kotoa löytyi tuoreena.
Hieman levisivät nämä pyörylät paistaessa, mutta pysyivät koossa. Kiertoilma 190 astetta ja 20-25 minuuttia uunin keskitasolla. Hieman tuli pitsa mieleen näitä syödessä.
Herkullisia!
Jatkossa tiedän, miten muusin lopun voi hyödyntää muutenkin kuin jauheliha-perunalaatikkoon. Täytettähän voi sitten varioida oman mielensä mukaan.
Ja otsikkoon viitaten paljastan vielä, että löysin ruuanlaiton ilon noin 5 vuotta sitten, kun aloin toipua työperäisestä uupumuksesta ja katselin ajankulukseni erilaisia ruokaohjelmia ja huomasin inspiroituvani, koska kerrankin minulla oli aikaa rauhassa tehdä ruokaa ja perehtyä ruuanlaiton saloihin ja miettiä yhteensopivia makuja. Myös erityisruokavalioni vaikutti aiemmin ruuanlaittohaluttomuuteni. Viitisen vuotta sitten sain ahaa-elämyksen ja innostuin haastamaan itseni tekemään ruokia omalla tavallani. Tehtävää auttaa kyllä ruokakauppojen viime vuosina laajentunut valikoima erityisruokavalioisille.
Kiitos siitä!
Ja edellä olevaan kuvaan viitaten, en ole vegaani, mutta leivontapuolella olen ruokavalioni takia ajautunut vegaanisten tuotteiden pariin, koska kananmuna, maito ja kotimainen vilja ovat kieltolistalla. Jos meillä tehdään kyljyksiä, minä teen ne. Mieheni hoitaa sitten yleensä pihvien paistamisen pannulla. Olen niin kärsimätön, että minun tekemät ruokani usein valmistuvat joko uunissa tai kattilassa. Joitain nopeasti valmistuvia kastikkeita toki valmistan pannulla, mutta siihen se sitten jääkin.
Ruuanlaitto vaatii minulta huippufiiliksen tai sitten p****n olotilan. Tänään olin aamusella alamaissa sairastelukierteen takia, mutta nyt olo on parempi. Kun kokeilee jotain uutta ja vielä onnistuu siinä, mieliala paranee. Tämä on minun reseptini parempaan oloon. Minulle ainakin toimii joka kerta.
Myös nämä nostavat mielialaa. Kävimme eilen siskontyttöni 9 v synttärin lähestyessä ahjaostoksilla lääkärikäyntini yhteydessä ja törmäsin ale-korissa näihin ihanuuksiin. Mies totesi, että osta pois. Nyt meillä on arjen luksusta. Puuvilla-satiinipussilakanat Rudolf Koivun kuvituksella. 🧡
Myös nämä nostavat mielialaa. Kävimme eilen siskontyttöni 9 v synttärin lähestyessä ahjaostoksilla lääkärikäyntini yhteydessä ja törmäsin ale-korissa näihin ihanuuksiin. Mies totesi, että osta pois. Nyt meillä on arjen luksusta. Puuvilla-satiinipussilakanat Rudolf Koivun kuvituksella. 🧡
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.