perjantai 3. tammikuuta 2020

Hyvää uutta vuotta 2020!


 

Uuden vuoden aattona näytti tältä olohuoneen ikkunasta katsoessamme. Onneksi taivas pysyi kirkkaana ja sää oli tyyni. Ihan paras keli rakettien ampumiseen. Sovimme naapureiden kanssa treffit iltakuuden jälkeen, lähetimme pari rakettia heidän kohta 2-vuotiaan tyttären riemuksi. "Hieno!" tuli kuultua monta kertaa ja leveä hymy valaisi koko pihan. Voi sitä riemua!

Myöhemmin yöllä kävimme isän ja siskoni perheen kanssa ampumassa loput raketit. Päädyimme mieheni kanssa jäämään kotiin migreenin minua vaivatessa ja muut tulivat sitten meille iltaa viettämään. 

Pieni muistelo vielä kuitenkin joulustakin on paikallaan. Sain aivan ihanat joulukukat tänä vuonna. Korvasivat vähän tämän joulun joulukorttikatoa. 


Tänä jouluna tein aikuisten lahjaksi itse valmistettuja jouluherkkuja. Ja onnistuin. Hyviä tuli ja teen toistekin jouluksi näitä. Ainakin kotiin. 


Suklaiset kiekot. Täytteenä marsipaania ja maapähkinäkrokanttia. Itse tykkäsin ja teen joskus uudelleenkin. 


Pähkinänougat. Joka oli todella työläs tehdä, mutta herkullista mieheni mielestä ainakin. Ei mene silti jatkoon. 


Sokeroidut mantelit pienellä pintasuolauksella. Näitä teemme uudelleenkin. 


Lakupiparit. Nämä muokkasin omiin vaaleisiin pipareihin sopivaksi vaihtamalla siirapiksi muscovadosiirapin ja lisäämällä mausteisiin lakritsinjuurijauhetta. Päälliseen käytin lakuströsseleitä koristeluun ja vinkiksi, mitä piparit sisältävät. Näitäkin tulee jatkossa jouluksi leivottua. 




Sain ensimmäisen lahjan jo ennen joulua, kun aktiivisuusrannekkeeni hajosi. Mieheni osti minulle uuden ja totesi, että se on joululahja. Nämä muut alla olevassa kuvassa sain suvulta ja ystäviltä. Olinpas ollut taas kiltti. 


Olen aikanaan tämän Pikku Myy -lyhdyn saanut vanhemmiltani joululahjaksi. Ja äitini kuoleman jälkeen ovat Myyt tanssineet iloisesti joulupäivänä äitini muistolle. Niin tänäkin jouluna. Nyt jo kuudennen kerran.


Perinteisiin kuuluu myös Fazerin värikkäät marmeladikuulat. Niin paljon parempia kuin pelkät Vihreät kuulat. Ja ihana värikimara muodostuu näistä.


Ja tämä on joulupäivän ihmeitä. Oli pakko ikuistaa tämä hetki miehelleni joululahjaksi ostamani lasisen kuusenpallon läpi.
   Aurinko! 


 Viime jouluna kuusi vei tilaa ruokapöytämme viereen sijoitettuna. Tänä vuonna sijoitimme kuusen ehdotuksestani keittiön ja olohuoneen risteyskohtaan. Jatkossa joulukuusi tulee aina tuohon paikkansa löytämään. Näkyy kivasti heti asuntoon tullessa eikä vie tilaa muulta toiminnalta.


Joulun ja uuden vuoden välipäivät vietin lomaa. Mieheni myös lomaili ja kävi ahkerasti lentopalloa ja sulkapalloa lätkimässä. Kävimme myös yhdessä kävelyllä ja lisäksi koiralenkkeilin myös isosiskoni seurana.

Minä sain lomalla pitkästä aikaa inspiraation ja ompelin vanhasta lakananreunasta sisätyynyt aiemmin ale-korista ostamilleni peura-aiheisille koristetyynyille. Ovat juuri sopiva lisä meidän vanhoihin, uudelleen verhoiltuihin nojatuoleihimme ja toimivat samalla istujan alaselälle tukena. 


Pari uutta trikookangasta odottaa vielä puseroksi ja mekoksi valmistumista. Sitä inspiraatiota odotellessa.

 Uuden vuoden lupauksia en tehnyt, mutta ajattelin mielessäni, että olisi pari houkuttelevaa käsityöideaa odottamassa aloittamista ja jospa saisin niitä aloitettua ja ehkä valmiiksikin tulevan vuoden aikana. Mieheni on kyllä ollut ahkera viime aikoina ja vessamme sai tänään lopultakin pikkuveljeni ala-asteella tekemän pikkunaulakon seinälleen. Siitä kuva sitten ensi postauksessa. Pari muutakin kohtaa asunnossamme mieheni laittoi kuntoon. Pikkuasioita, mutta tuovat hyvän mielen, ainakin minulle. 

Oikein hyvää alkanutta vuotta ja uutta vuosikymmentä! Tehdään siitä hyvä itsellemme ja kaikille läheisillemme. Huolehditaan myös itsestämme omaa jaksamistamme tukien, että lähellämme on kaikkien hyvä olla. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.