Kukkia ja kakkuja

Nämä syksymme ovat yhtä juhlaa yleensä. Ja niin tänäkin vuonna kaikista hankaluuksista ja vastoinkäymisistä huolimatta. On ollut synttäreitä ja nimppareita. Tämän kakun tein joillekin niistä, en enää muista mitkä juhlat olivat kyseessä, koska juhlia ole syyskuun ja elokuun ajan lähes joka viikonloppu. Kuitenkin onnistuin löytämään vielä sen verran pensasmustikoita, orvokkeja ja laventelin kärkikukintoja koristeeksi, että sain tämän ihanuuden koristeltua vielä kesäiseksi. Reunoilla ja päällä on pikakreemi ja kokeilin ensimmäisen kerran tätä tyllaa, jolla saa pitsikaarroketta tai suoria viivoja pursotettua, ja tämä harjoituskappale onnistui yllättävän hyvin.

Tämä versio on yksi mieheni synttärikakuista. Kinuskipäällinen on pakollinen ja kerma reunoille pursotettuna. Tämä taisi olla numero 2. Vielä kolmannen kakun tein kummitytön perheineen poiketessa jälkijunassa synttärikaffelle. Joten ei ihme, että menin kakkujen määrässä ja tapahtumissa sekaisin. Itse kun olen erityisruokavalioinen, tarkoittaa se, että kakkuja ei kertaa kohden riitä ikinä yksi, vaan yleensä, jos tulee vieraita, leivon gluteenittoman kananmunallisen version ja sitten oman kananmunattoman version. Koristelu on se osuus, josta eniten nautin.

Mieheni toivoi lahjaksi käsikäyttöistä kahvimyllyä ja sellaisen hän sai. Ostimme yhdessä minun puoleni suvun kanssa tämän kapistuksen ja mieheni on ollut tyytyväinen. Yritin alkuun kirpputoreilta myllyä etsiä, mutta löysin vain huonosti toimia tai sitten ulkoisesti niin huonokuntoisia, että oli hakeuduttava netin ihmeelliseen maailmaan, josta totesin, että läheltä en äkkiseltään kaupasta suodatinjauhatukseen sopivaa myllyä löydä. Tilasin sitten myllyn, putiikki on Crema Helsingissä, vaikka itse mylly on brasialainen. Toimitus oli nopea ja mylly on toiminut hyvin. Sillä pystyy jauhamaan monenlaista kahvia, hienoa ja karheampaa, ja meillä on viime aikoina leijunut ihana, vastajauhetun kahvin tuoksu. Sekä mieheni että kahvia juoneet vieraamme ovat todenneet, että maku on todellakin parempi. Pakko kai se on uskoa, näin teenjuojana, kun en kahvia ole nyt maistellut. Saa aikaan aikamoiden närästyksen usein juotuna. Joskus tulee juotua kupillinen, mutta enempää maha ei siedä.

Tämän kimpuin sidon itse miehelleni synttärikimpuksi. Kaunis tuli, vaikka itse sanonkin. Kauniita eri sävyjä. Kukat ostin paikallisesta marketista ja gladioulukset hain puutarhastamme.

Tämän ihanan punaisen kimpun ostin ystäväni kukkakaupasta palkkioksi itselleni reippaudesta ja käytyäni erikoislääkärillä sisäilmaoireiluuni liittyen tutkimuksissa. Käynti oli hyvä ja palkitseva ja lääkäri ihana ja asiansa osaava. Eilen sain tiedon, että jatkotutkimukset sairaalassa jatkuvat ensi maanantaina. Ylihuomenna on sitten työnatajan kanssa palaveri uuden työpisteen löytämiseksi. Odotan jännityksellä. Onneksi on tarjottu jo oikeasti tiloja, joissa terveyteni mahdollisesti sallisi minun työskennellä. Toivon todella, että löydämme pitkän sairausloman jälkeen minulle sopivan työpisteen ja pääsen taas työn äärelle arkeen palaamaan.

Olen lopultakin alkanut toipumaan työpaikan sisäilman epäpuhtauksien aiheuttamasta astman pahenemisvaiheesta. Kuukausi siinä meni, että pahin tukkosuus helpotti ja ääni alkoi palautua normaaliksi. Keuhkoputket kestävät pitkään parantua entiselleen ja limaisuutta on vielä jäljellä, mutta muuten olen ollut paremmassa kunnossa ja jaksanut jo käydä kävelylenkeillä, en niin pitkillä, kun normaalisti, mutta kuitenkin kykenen jo reippaammin kävelemään. Lisäksi olen lopultakin päässyt taas kuntosalille lihaksia vahvistamaan. Jo ensimmäisen kerran jälkeen huomasin niskasärkyjen helpottavan eikä niska jumiudu niin helposti. Lisäksi nyt jokusen kerran käytyäni huomannut jalkojen lihasten vahvistuneen. Ranne hieman ilmoittelee treenin jälkeen, mutta yleensä jo seuraavana päivänä on kunnossa. 

Olen nyt kotona ollessani pitänyt kirpputoripöytää ja olen tyytyväinen saatuani kaappeja tyhjemmäksi ja paikkoja järjestykseen. Keittiön siivosin yhtenä sunnuntaipäivänä mieheni töissä ollessa. Syynä kaksi tavaraa, uusi kahvimylly ja mieheni kesällä valmistujaislahjaksi saama yrttikasvattamo, jotka molemmat tarvitsivat tilaa keittiön tasoilta. Niiden mahtumisen keittiöön mahdollisti vain luopuminen osasta, rakkaista tavaroista, mutta toivon, että ne saivat uuden hyvän kodin kirpputorin kautta.

Puutarhasta ei nyt ole kuvia ja tänään pidän lepopäivää, enkä jaksa raahautua tuonne ulos kylmään kuvia ottamaan. Pahoitteluni! Tänä aamuna mittari näytti -4 astetta ja eletään lokakuun loppupuolta. Monena vuonna edes marraskuussa ei ole tällaisia pakkasia ollut? Ja taas tämä toistuu, märkä maa jäätyy ennen lumen satamista. Ou jee, puutarhan kasvit eivät tykkää....

Tilanne on kuitenkin se, että kunhan saamme kaimani (omenapuun) ympärille verkon talven ajaksi, ja siirrettyä pienen suihkulähteeni, joka on ollut kuivahtamassa terassilla ulkona, sisälle autotalliin, meidän tämän vuoden puutarhatyömme on tehty. Anoppi tulee vielä lehtiä haravoimaan jonain päivänä, mutta suurin osa haravointihommistakin on tehty, ei kiitos minun, vaan mieheni ja hänen äitinsä. Viime viikolla nostimme joriininjuurakot ja gladiolusten sipulit ylös kuivamaan kasvihuoneelle ja eilen veimme ne siskoni kellariin talvehtimaan. Eilen myös kävimme kasvimaalta nostamassa palsternakat, punajuuret ja porkkanat maakellarille. Sen kunniaksi mieheni valmisti eilen palsternakka-porkkana-perunamuusin, ja oli muuten hyvää, kun juurekset olivat niin tuoreita.

Nyt on taas se aika vuodesta, että saa vähitellen aloittaa joulun valmistelemisen ja ulos valosarjojen lisäämisen. Etuoven puolelle ostin uuden jääpuikkovalosarjan valoa antamaan pimeälle etupihallemme. Tänään ajattelin vaihtaa ikkunan talvivaloksi taas valosydämen tunnelmaa luomaan syysiltoihin. Viime syksynä askartelemani valotähti onkin jo ollut iltaisin päällä silloin tällöin. Uusi, itse tehty joulukalenterimme odottaa vielä taskujen ompelemista kiinni ja sitten sekin on valmis.Olen niin jouluihminen ja se on aina vuoteni kohokohta valmisteluineen, jotka aloitan usein jo lokakuulla nostamalla amaryllikset sisälle ja viemällä ne sängyn alle viileään ja pimeään voimia keräämään uutta kukintaa varten. Joululahjoihin minulla on jo askarteluidea, mutta millaiset joulukortit askartelen tänä vuonna, se on itsellenikin vielä mysteeri. Tämän vuoden kodin tunnelmaidea minulla on jo valmiina ja tarvikkeetkin osittain jo hankittu, mutta kuten Piilomaan pikkuaasissa aikanaan todettiin jakson lopuksi, mutta siitä kuulette sitten ensi kerralla.