Lomalta on palattu ja arki on palannut. Säät suosivat ja loma oli mukavaa vaihtelua. Tämän kristalleja sisältävän riipuksen oli mieheni ostanut paikallisesta korukaupasta minulle. Värit tuovat mieleeni meren ja palmut, vihreä ja turkoosi vaihtelevat valosta ja sen suunnasta riippuen.
Olen edelleen rakastunut saaren karuihin maisemiin. Meren pauhu on hypnoottinen ääni, ja edelleen tuntuu erikoiselta, että pelkkää kivikkoa olevalta rannalta löytyy maaoravayhdyskunta. Tällä reissulla näin vain kaksi, taisivat olla siestalla. Nautiskelin lomalla myös maidotonta sorbettia useasti. Sitä löytyi hotellin kupeesta rantakadun kahviloista. Ihana plussa on myös kostea ilmasto ja kihartuvat, helppohoitoiset hiukset.
Näimme myös elämämme ensimmäisen kerran erikoisen ilmiön, kun palasimme iltasella hotellille syömisen jälkeen. Ukkonen leiskui kauempana tarkkarajaisena alueena ja salamat näkyivät todella kirkkaanvalkoisena. Mieheni sai ukkospilven ikuistettua valokuvaan.
Siskontyttöni oli mukanamme ja nautiskeli kovasti ensimmäisestä etelän lomastaan. Ongelmitta selvittiin ensimmäisen yön laryngiittiyskän jälkeen. Kostea ja lämmin ilmasto taltutti taudin, onneksi. Hän oppi myös paljon uusia asioita, reippaasti tilasi itse ruokaa ravintolassa ja kahvilassa, tilanteen mukaan joko englanniksi tai espanjaksi. Maitokahvista tuli uusi suosikkijuomaa, espanjalaisesta sellaisesta. Ja kuvassa näkyy yksi uusi taito, joka reissussa kertyi, nimittäin hän oppi kellumaan. Ja kuten kuvasta myös näkyy, lomasta hän todella nautti allasuimisineen ja hän pääsi myös käymään eläintarhalla, Osasis parkissa, saaren eteläosassa päivän reissulla. Sen reissun hän teki mieheni kanssa kaksin, kun itse lepäilin sen päivän hotellilla edellispäivän migreenistä toipuen.
Isälleni ja anopilleni haimme erilaisia silmätippoja paikallisesta apteekista. Isäni reagoi sateiden jälkeen alkaneeseen kukintaan allergisilla silmillä ja anopillani muuten vain aurinko ja tuuli taisivat käydä silmien päälle ja hänelle haimme kostuttavat tipat. Isälläni olikin kostuttavat tipat käytössä ja mukana valmiiksi kotimaasta lähtiessä, mutta siitepölyallergia tuli yllätyksenä, joten tarvittiin vielä toiset tipat rinnalle. Itse selvisimme palovammoitta ja palasimme ruskettuneina kotimaahan lumimyrskyn keskelle. Tässä kuitenkin vielä Fuerteventuran värikylläisyyttä. Kerrassaan herkullinen tausta ihmeköynnöksellä!
Perinteisesti ostin miehelleni salaa tuliaisia. Löysin hienon hai-teepaidan sekä pikkuhaarukoita, jotka ovat oliiveille alunperin tarkoitettu, mutta meillä tulevat toimimaan ihan kaikelle tarjottavalle, jossa pikkuhaarukat on tarpeen. Ja tietenkin kalanruodon mallisia kalamiehelle.
Oli mukava tavata paikallisia tuttuja ja veimme heille tuliaisiksi suklaata ja marjajauheita, tietenkin suomalaisista marjoista. Ehkä vuoden tai kahden päästä taas uudelleen tapaamme. Ensin täytyy taas säästää rahaa, että on varaa reissata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.