Puutarhaelämää sadekuurojen välissä

Kimalainen rohtoraunioyrtissä ahertamassa.

Viime viikolla saimme puutarhamme siistittyä kuntoon rikkaruohoja myöten. Ja sitten alkoivatkin sateet. Masensi. Olisi ollut niin ihana nautiskella auringossa istuskellen puutarhan kauneudesta, kevyin mielin, ilman puutarhatöitä. Mutta ei. Sade tuli ja jylläsi ja tuuli tuiversi. Hieman pelotti, tekeekö tuhojaan puutarhassamme, mutta näin ei käynyt. (Jos ei lasketa yhtä härmäistä poimulehteä, jonka jouduin siistimään.) Kasvit ovat nauttineet kuumuuden ja aurinkoisten päivien jälkeen suunnattomasti viileydestä ja kosteudesta. Kasvimaalla kaikki kasvaa silmissä. Samoin lehtikompostin päällä kesäkurpitsa on intoutunut kasvamaan. Lisäksi yllättävän moni perenna on kukassa kuin viileätä säätä uhmaten.

Korallikeijunkukan kirkkaat kukinnot.

Pari päivää sitten teimme mieheni kanssa hyökkäyksen kasvihuoneelle ja puutarhaan muurahaisia viliseviin paikkoihin. Aseena kaneli ja merisuola, joista tein seoksen. Kiitos siskoni vinkin, meidänkin kasvihuoneellamme tuoksuu nyt joulu. Eikä ole muuten enää muurahaisia näkynyt kurkun kasvusäkissä eikä muuallakaan! Lisäksi olemme poistaneet omenapuistamme kääriäisen toukkia verkkopesineen. Puutarhamansikka oli pikana kasvattanut ison kasan raakileita, joista osa jo punoitti pari päivää sitten ja harsoitimme taimilohkon. Vähemmän marjoja räksille, enemmän meille. Pelkäsin hieman mansikoiden kärsivän homeesta sateiden jatkuessa pitkään, mutta muutamaa juurella olevaa kuivaa lehteä lukuun ottamatta ei hometta ole näkynyt.

Ahomansikka/metsämansikka on jo tuottanutkin satoa ja tein yhtenä iltana lapsuuden herkkuani - mansikkamaitoa riisimaitoon. Edelleen yhtä herkullista oli kuin lapsenakin.

Lisäksi aiemmin mainitsemani, hengissä sittenkin viime kesästä selvinnyt allium, on lopultakin aukaissut kukkansa. Erikoinen on. En muista tarkkaa lajiketta, mutta olisiko ollut joku Afrikkaan liittyvä nimi?

Parkkipaikan muurin perennapenkkimme on taas vaihtanut väritystään ja loistaa nyt valko-sini-lila-purppurana. Kohta alkaa kunnon väriloisto, kunhan liljat aukaisevat muurilla kukintonsa. Nupullaan osa jo on. Yhden liljakukon olen metsästänyt. Enempää en ole bongannut ja tuonkin itse asiassa isosiskoni huomasi. Tarkkailu kuitenkin jatkuu. Kurjenpolvet muurilla ovat nyt olleet parhaimmillaan.

Lisäksi kuunliljoissa alkaa kukinnot aueta. Kukkavarret ovat jo jokusen viikon kasvaneet. Ja nyt niitä näyttää tänä kesänä tulevan paljon. Saamme taas kukintomeren.

Muualla puutarhassa on oranssia sävyä. Kesäkullerot ja ruskoliljat ovat täydessä kukassaan. Ihana piristys, vaikka sade rajoittaakin näkyvyyttä puutarhaan aika ajoin.

Niin ja pienenä bonuksena ravintomme herkullisuuteen kasvihuonekurkkumme ovat kypsyneet. Niin ovat hyviä ja maukkaita verrattuna kaupan kurkkuihin. Nyt saamme taas kesän ajan nauttia itsemme kasvattamista kurkuista. Tomaateissa on myös hyvät raakileet, joten kohta miehelleni riittää niitäkin omavaraisesti. Kesäkurpitsa antaa vielä odottaa itseään.

Tämä päivä kului beach-volley -turnauksessa omalla kotipaikkakunnalla kioskintätinä. Mukavaa oli, vaikka sää olisi voinut hieman enemmän suosia. Meinasi jossain vaiheessa vilu iskeä. Pelaajat olivat kuitenkin tyytyväisiä ja se on aina se paras palkka.