Puutarha herää

Nyt alkaa vähitellen tuntua kesältä. Puutarhassa alkaa lopultakin olla kaikki nupullaan tai jo kukassa ja gladioluksetkin tunkevat jo kärkiään näkyviin mullan alta. Aiemmin kylvimme kasvimaalle sipulit, porkkanat ja punajuuret. Perunahan jo kesäkuun alussa kylvettiin. Tänään kävin ahkeroimassa (vahtien selkäkipuista miestäni, ettei hän rehkinyt) ja kylvin tillin, pinaatin, auringonkukat, pensaskrassin ja pellavat. Myös esikasvattamani ruusupavun taimet pääsivät kasvihuoneelta ulkoilmaan jatkamaan kasvuaan.

Istuttelin eilen ja tänään myös esikasvattamiani kesäkukkia puutarhalta ostettujen joukkoon. Nyt vaan odotellaan pärjäävätkö.

Eilen meillä oli myös herkkupäivä ja mieheni paistoi meille muurikkalettuja. Kävin suolistoni takia erikoislääkärillä ja selviän tällä kertaa ilman tähystyksiä, ravitsemusterapeutilla käynti riittänee tällä kertaa. Ihanaa!

Lisäksi olemme jo kolmena päivänä kotona grillanneet ruuan. Kesäistä ja aina yhtä maistuvaa grilliruokaa. Grillattu tuore ananas on muodostunut viime vuosina herkukseni.

Piha alkaa nyt talven ja kevään jälkeen olla vehreimmillään. Alkuviikko meni hieman väsyneissä tunnelmissa, mutta nyt on taas jaksanut touhuta. Huomenna anoppi tulee nurmikkoa leikkaamaan ja ajattelin siinä samalla hyökätä taas rikkaruohojen kimppuun. Vadelmarivistö alkaa pahasti olla peitossa juureltaan, joten huomenna perkaan vadelman esiin. Turha sanoin kuvailla puutarhan ihanuutta. Kuvat kertovat kaiken.

Valkokukkainen sammalleimu.

Sitruunankeltainen leinikki.

Musta tulppaani.

Valkoinen ripsureunatulppaani.

Tarhakylmänkukan hopeiset siemenpallot.

Kohtalonkukka.

Siskontytön valitsemat pelakuut ja lumihiutale.

Ensimmäisen kerran kirjava kuunliljamme on kunnolla kaksivärinen. Pihamme on niin paahteinen, että tämä on ollut lähes vieressä kasvavan kuunliljan värinen joka vuosi. Nyt ensimmäistä kertaa, kiitos viileän kevään ja alkukesän, on lehdissä ihanan kirkas keltainen keskiväri. Myös viime keväänä lisäämäni alliumin sipulit, joiden luulin jo mädäntyneen, päättivät kaksin kappalein tehdä nousun kuunliljojen välistä. Nyt vaan odottelemaan kukkiiko ja minkä värisiä ovat, jos kukinnot saamme. Ostin silloin kahta eri lajiketta.

Kirsikkani kukkii edelleen. Omenapuumme ovat nyt vasta kukassa, koska ovat joka vuosi hieman hitaampia kuin muilla. Se on onnemme, koska eilen puiden alta kävellessäni, kävi siellä aikamoinen surina ja pörinä. Kylmyydestä huolimatta mehiläiset ovat lopultakin heränneet ja löytäneet meidänkin puutarhaamme. Omenasatoa saattaa sittenkin mieheni iloksi olla ennustettua suurempi. Meillä on siis kaksi vanhaa puuta ja yksi nuorempi. Niillä pärjää hyvin.