Tästä se lähti!
Tai no oikeastaan kaikki lähti ystäväperheen tyttären kesähäistä, kun tuleva anoppi kysäisi keväällä, että leipoisinko häihin vegaanisen ja myös allergikoille sopivan kakun. Ja leivoinhan minä. Minullekin oli jotain uutta ja selvitystä vaativaa. Kirjan kävin ostamassa Tampereelta allergiakahvila Alleduurista, jossa Kristiinä Räihä oli yhtenä lauantaina uutta kirjaa siellä esittelemässä. Erikoisen hyvää löytyy sekä facebookilta että blogina, joten nimi juontaa sieltä. Kyseessä on siis allergikoille sopivia leivontaohjeita, joista moni sopii myös vegaaniseen ruokavalioon. Ja toimii, testattu on!
Kristiinan kanssa vaihdoin Alleduurissa poiketessani leivontakokemuksia ja sain vinkin kookosviinietikasta, jota voi ostaa ainakin Ruohonjuuri-myymälöistä. Sinne teimme erillisen reissun ostoksille mieheni kanssa. Osassa leivontaohjeissa on käytetty omenaviinietikkaa ja mietin, millä omena-allergikkona voisin tämän korvata ja kyllä, kookosetikka toimi hyvin.
Alleduurissa on myynnissä myös kahvilan omien herkkujen lisäksi oheistuotteina muita allergisille ja vegaaneille sopivia tuotteita, mm. jauhoja, suklaata, keksejä yms. Nämä ovat Dammenbergin vegaanisia suklaita, tummaa ja valkoista.
Ja tässä lopputulos. Koristelukaan ei mennyt opettelematta uutta. Olen oppinut, että ainakin Dansukkerin hyytelösokeri on nykyään vegaaninen. Opettelin myös uuden pursotustyylin, koska halusin kakusta näyttävän ilman, että reunoilla tarvitsee laittaa paksua pursotusta kreemiä. Kun tekee tarpeeksi kauniin päällisen, kakusta tulee riittävän näyttävä. Netin ihmeellinen videomaailma opasti minua tämän pursotuksen tekoon. Sanon tätä kysymysmerkkityyliksi.
Tässä läpileikkauskuva.
Hääparilla oli hääkakkuna mansikka-kermakakku ja morsian toivoi vegaanisen kakun olevan samantyylinen ulkonäöllisesti, ja siksi päädyin kreemiin kakun päälle. Muuten olisin tehnyt aivan erityylisen kakun, nimittäin kinuskivalumakakun marja-, yrtti- ja kesäkukkakoristein, mutta sen teen ehkä ensi viikonlopuksi ystäväperheen 50 v juhliin. Kakkupohjan leivoin kolmessa eri osassa, jotta sain tarpeeksi korkean kakun koottua. Täytekakun kostutin riisimaidolla sekä kivennäisvesi-marjamehusekoituksella ja täytteeksi tuli alimpaan kerrokseen vatkattua kookoskermaa + pensasmustikoita ja ylempään kerrokseen vatkattua kookoskermaa + rouhittua vegaanista tummaa suklaata. Ja tuli herkullista. Päälle tuli vadelmakerros, koska yksi vieraista oli mansikoille allerginen. Paras kiitos tuli morsiamen pikkusiskolta, joka kuulemma hullaantui kakkuun.
Kirjassa on muitakin herkullisia ohjeita. Tämän mehevän kakkupohjan tein suklaakakun ohjeella, jossa kaakaojauheen tilalle vaihdon perunajauhoa. Juhannukseksi siskoni synttäreille leivoin kirjan ohjeella vadelma-lakristipaloja kinuskikuorrutuksella ja jatkossa aion kokeilla leipoa kirjan ohjeilla ainakin Sacher-kakkua sekä Aleksanterin leivoksia. Sacher-kakkua en ole koskaan syönyt, mutta Aleksanterin leivoksia olen lapsena syönyt ja olivat erityistä herkkuani, joten oli ihana yllätys, että niihin löysin nyt ohjeen.
Huomasin nauttivani tästä leipomishaasteesta, sain sellaista tervettä stessiä elämääni haasteen muodossa. Jalkapöytäni jänne päätti tulehtua juuri häiden alla ja se aiheutti oman lisähaasteensa, onneksi mieheni avusti minua leipoessani kokeiluversioita, joten pystyin tämän istualtaan tekemään jalkaa rasittamatta. Ja häihin onneksi sain jalkani kuntoon, vaikka tanssilattialle asti en uskaltautunutkaan jalkaa rasittamaan. Pääasia, että pääsin paikalle. Häät olivat hauskat ja rennot, kuten odotettavissa olikin. Itselleni oli ilo ja kunnia saada olla avuksi (eikä pelkäksi ruokavaivaksi) hääparille, vaikka sitten leipomisen muodossa. Vastineeksi morsiamen äiti oli tehnyt minulle erikseen herkulliset lihapullat ruokatarjoiluun.
Allergisen elämän pieniä iloja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.