Touko-kesäkuun vaihteen olemme uurastaneet etupihaa kuntoon laittaen. Lopputulos on tässä. Ei enää rytökukkamaa-sepeli rajaa siistittävänä.
Jäi vielä perenna-altaan taakse tilaa pienelle kylvökukkamaalle. Perenna-altaan takana kärhöjen köynnösritelikön takana on meillä nyt taas pitkästä aikaa kompostori. Saamme parin vuoden päästä kasvilaatikoihin ja kukkaruukkuihin kasvuvoimaa kompostimullasta.
Samalla reissulla mieheni osti uudet puutarhatuolit iltaterassille sekä niihin pehmusteet ja säilytysarkun pehmusteille.
Vietin kesäkuun ekan viikon vapailla ja kävin isäni ja setäni kanssa heidän mummulassaan eli vanhalla sukutilalla Pynnänjärven rannalla. Siellä on kauniit maisemat luonnon keskellä. Samalla tapasin pitkästä aikaa isäni serkun, joka sukutilaa on hoitanut viimeiset kymmenet vuodet. Joskus on hauska huomata, että joidenkin ihmisten kanssa on heti samalla aaltopituudella. Oli mukava pari tuntia siellä jutella ja tutkia paikkoja.
Vanhin kummityttömme kirjoitti ylioppilaaksi ja koronan viime vuosina elämää rajoittaessa tuntui oudolta pukea juhlamekko päälle ja lähteä juhlimaan. Ulkona juhlittiin ja sää suosi. Oli sopivan lämmintä ja pilvistä. Hyvin tarkeni vielä yölläkin kotiin kävellessä. Kummityttömme perheineen asuu tuossa 400 m päässä meiltä, joten jalkaisin pääsimme kulkemaan.
Puutarhamme on vehreytynyt ja kasvanut valtavasti tämän alkukesän aikana. Kasteluhommia riittää niin kylvökukkamaalla kuin ruukkukukissa sekä kasvulaatikoissa, kiitos hellekauden.
Onneksi kotona on ilmastointilaite ja pöytätuuletin, muuten olisi tuskaista töitä tehdä kotosalla. Viime viikolla sain lapojeni välin kunnolla jumiin ja yöt olivat tuskaa makuuasennossa. Päivät sujuivat kohtalaisesti. Ostin jo syksyllä ryhtiliivin, mutta se jäi nurkkaan lojumaan käyttämättömänä. Selkä on kohtuu kivuton, kun yläselkä pysyy suorana, joten liivistä oli nyt iso apu ja pehmytkudosjumi alkaa jo vähitellen hellittämään.
Nyt lähden isälle kohta siivoamaan työpäivän jälkeen. Tässä vielä pari kukintakuvaa puutarhasta.
Meinasi vallan unohtua, että lisäsimme viikonloppuna iltavalaistusta puutarhaan. Suihkulähde onkin jo monena vuonna ollut valaistuna, mutta nyt on pistorasia myös puutarhan puolella ja saimme sinnekin vähän tunnelmaa luotua. Molemmat näkyvät iltaisin olohuoneen ikkunastamme.
Olen kesäkuun alun sunnuntailapsi. Tänä vuonna toivoin mieheltäni lahjaksi sään kestävää riippumattoa ja sellaisen sain. Värinsä ja mallinsa vuoksi nimesin maton banaaniksi ja siinä on mukavan viileä hellepäivinäkin makoilla. Ei selkä hikoa. Kyllä kelpaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.