Ystävä tarjosi onnenpensaan rönsyjä ja kävimme niitä sunnuntaina kaivamassa hänen pihaltaan. Istutimme jokusen metsänreunassa olevan luonnon kylvämän puuntaimirivistön edustalle. Multatilaan korkeutta saimme pienen kivimuurin taustalle rakentaen. Jos rusakot ja peurat eivät näitä ehdi tuhoamaan, saattaa meillä olla ensi keväänä keltainen pensasrivistö etuovelta ulos astuessa tervetulleeksi ulkoilmaan toivottamassa.
Yhden taimen laitoin varalta tontin suojaiseen kulmaan puutarhan puolelle, jos nämä etupihan puolelle istutetut joutuvat talttahampaiden suihin tai eivät muuten viihdy. Lisäksi lykkäsin kaksi haarottunutta oksaa ruukkuun multaan kokeiluna, josko lähtisi kasvamaan. Mieheni laittoi osan oksista veteen kokeiluna, josko haarakohdat kasvattaisivat vedessä juuria, joten katsotaan saammeko uusia taimia näistä lisää?
Aurinko meitä huhtikuussa helli, kunnes alkoivat yöpakkaset uudelleen. Vappupallona toin meille kuitenkin auringon sisälle asuntoon. Edelleen on piristämässä asuntoamme, vaikka aurinko ulkonakin on taas pilkistellyt.
Nämä villasilkkilangat ostin aikanaan Neulovillan alekorista. Keltainen on tosin merinolankaa ja sitä kudoin myös hihansuihin, jotta ranteita ei kutittaisi. Tämä palmikkovillapusero on alkuvuodesta saakka odottanut päättelyä ja tänään sain lopultakin inhokkihomman tehtyä. Ensi talveksi on odottamassa uusi luonnonväreissä raitaileva villapaita käyttäjäänsä.
Sama pusero fuksian värisen poolon kanssa. Yläosan värit vaihtuivat keväisen vihreiksi.
Nyt kun emme asu enää punatiilitalossa, voin laittaa puutarhaan kaikkia värejä ilman, että silmiäni särkee. Talomme on valkoinen ja beesi ulkoväritykseltään, joten mikään väri ei riitele ulkoseinän värityksen kanssa. Tiilenpunainen ja keltainen sopivat "kuulemma" hyvin yhteen. No, ei minun silmissäni. Johtuen ehkä siitä, että keltainen ei kuulu lempiväreihini. Puutarhassa siedän sitä jonkin verran, kun se on istutettu sopivien väriyhdistelmien kanssa.
Suunnitelmissa on saada aikaan värikäs kukinta puutarhaan läpi kesän, hehkuvan punaiset syysvärit ja kolmantena kriteerinä oli puutarhan helppohoitoisuus. Saa nähdä, miten näissä onnistumme. Tämä portaiden edustan kaitale siistiytyi ja kaunistui toimestani yhtenä viikonloppuna luonnonkiveyksen ja maanpeitekasvien avustuksella.
Kuten kuvista näkyy, ensimmäiset perennaistutukset puutarhaan on tehty. (Nyt ovat tosin viimeiset 5 päivää olleet harsotettuna yöpakkasten vuoksi.) Ja taas yritin piirtää ensi kevääksi istutuspiirrosta, jotta tiedän, mitä kasvaa missäkin kohtaa perenna-allasta. Ongelmaksi saattaa koitua tosin se toinen yleinen puutarhurin ongelma, nimittäin jos kasvit eivät tuossa viihdy, saatan siirtää ne eri kohtaan puutarhaa. Ensi keväänä raavin taas todennäkösesti päätäni ja mietin, mitä tähän tulikaan siirrettyä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.