Syksy on saapunut. Sateita, aamupakkasia ja puiden lehtiä ympäri pihaa tuulen tuivertamana. Ruska tänä vuonna näyttää jäävän surkeaksi, mutta ehkä ensi vuonna sitten sitäkin komeamman ruskan saamme.
Koronasta toivuttuani ompelin pari kilpikonnapoolopaitaa itselleni keväästä saakka odotelleista trikookankaista. Kivat syksyiset paidat. Tykkään.
Viikonloppuna oli mieheni synttärit. Hänen piti osallistua golfturnaukseen, mutta koska satoi koko päivän, he jättivät veljensä kanssa turnauksen väliin, ja sen sijaan hänen veljensä ja veljen naisystävä viettivät viikonlopun meillä. Anoppi myös poikkesi lauantaisaunaan.
Pitkästä aikaa hilla-kermakakku. Mieheni on yleensä toivonut kinuski-kermakakkua, mutta tänä vuonna hän osti hillaa kaupasta ja sitä sitten kakun päälle sai.
Itseäni on töissä lahjottu muuten vain. Työkamut on kyllä mukavia, tsemppaavat, auttavat ja tukevat.
Viime syksynä istutettu syysvuokko puhkesi nyt syys-lokakuun vaihteessa kukkaan.
Vielä kun pari viikkoa jaksaa töissä juosta asioita hoitamassa, niin sitten saa pitää viikon lomaa. Tämä tulee todella tarpeeseen. Tilanne on muuttunut niin, että työkaverini siirrettiin muualle töihin ja olen nyt yksin työpisteelläni, mutta teen töitä kahden edestä. Tällä mennään nyt tällä hetkellä. Saa nähdä, mitä jatko tuo.
Tänään kuitenkin vietän vapaailtaa mieheni ollessa työvuorossa ja isäni omissa harrastuksissaan. Tiedossa on kotihommia, käsitöitä nauhotteiden äärellä, kasvonaamioita ja itselle sämpylöiden leivontaa. Sitten saakin jo mennä yöunille.
Koronasta en ole vielä täysin toipunut ja keuhkoputket on edelleen tukkoset, joten liikuntakieltoa olen omatoimisesti jatkanut. Kuntosalikortti on vuodeksi maksettuna, joten odotan, että tänne jo pääsisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.