Pääsiäismunaperennapenkki

Kaivuumaan joukosta löytynyt viehättävä lautasen kappale.

Päätin jatkaa jo tänä keväänä entisen talon pohjan kohdalla sijaitsevaa perennapenkkiä, johon jo aiemmin uudistin mehikasvipuolen. Mieheni oli eilen vapaapäivällä ja aloitimme yhdessä uurastamaan. Tiesin, että kaivuu-urakka on rankka, mutta en arvannut, että koko päivä menisi kaksin uurastaessa. Mieheni teki suurimman kaivuutyön, koska itse en saanut saven joukkoon aikanaan haudattuja suuria betoni- ja tiilenkappaleita liikahtamaan. Samoin 30 vuotta vanha kielokasvusto oli punoutunut vahvasti kivien väliin ja niiden alle.

Bonuksena uurastuksesta löytyi vanhoja lasinpaloja ja keraamisten astioiden kappaleita. Tämä kuvassa oleva lautasen kappale jäi mieleeni, koska alkoi kiinnostamaan, mikä mahtoi kokonaisuudessaan olla lautasessa kuvituksena. Pohjassa olevan leiman mukaan kuitenkin kotimaassa valmistettua. No, kuvitus tuskin selviää, mutta nimesin perennapenkin kuitenkin pääsiäismunaperennapenkiksi muodon ja kaikkien niiden yllätysten vuoksi, joita mieheni ylös maasta kaivoi. Jatkosssa voi myös yllätyksiä olla tiedossa, nimittäin muurahaisia tuossa jo pyörii ja lisäksi on myyrien suosima paikka. Mutta aika näyttää, miten käy kasvien. Illasta saimme urakan eli pohjatyöt valmiiksi sekä erottelukankaat ja mullan paikalleen.

Perennat jäivät eilen vielä istuttamatta ja tänään selvitettyäni ensin tarkemmin uusien perennojen kukinta-ajat ja korkeudet, pääsin ne istuttamaan. Piti huomioida korkeus ja se, että koko kevään, kesän ja syksyn joku kasvi olisi kukassa eri puolella penkkiä. Uusien perennojen lisäksi kaivoin omasta puutarhasta lisää taimia, joten sain penkin kohtuullisen täyteen. Joitakin myös kertyi samalta paikalta kasvaneina. Tyhjää tilaa jäi kuitenkin reilusti, kuten aina uudessa kasvipenkissä eikä vielä kesäkukatkaan ulkona pärjää, joten niilläkään en voinut tyhjiä kohtia täytellä. Päädyin siis liiteriltä löytyneeseen kuorikatteeseen rikkaruohojen estoksi.

Aikamoinen kasviluettelo kertyi penkkiin. Väriteemaksi suunittelin aiemmin "ihanat moniväriset karkkisävyt", mutta kuten aina ennenkin suunnitelmat muuttuvat ja suunnittelemani sijaan väriteemaksi muotoitui valkoisen, violetin, punaisen, pinkin ja vaaleanpunaisen eri sävyjä. On siellä sentään poimulehteä vihertävänkeltaisine kukintoineen mätsäämässä vuokkojen keltaisiin keskustoihin...

Muut istutin taimista, mutta syysleimun juurakoita ostin aiemmin messuilta, fuksiaa ja violetteja valkoisella "silmällä". Saa nähdä kasvaako ja kukkiiko, koska rikoin kaikkia sääntöjä, kun istutin ne nyt jo. Kunnollista ohjetta syysleimun juurakoiden istutukseen en löytänyt, mutta yleisohje perennoille juurakoiden istutukseen oli, että kasvukohdat istutetaan sentin pari mullan alle hallaöiden mentyä, ja istutuskorkeuden suhteen sitten niin toimin. Ehkäpä kuorike lämmittää sen verran, ettei halla palelluta juurakkoja. Yhden syysleimun ostin valko-vaaleanpunaisena taimena, jospa se edes selviäisi. Uusina perennoina pihaamme pääsivät nyt viihtyvyyttään testaamaan punainen tarhakylmänkukka, korallikeijunkukka, jumaltenkukka, nukkapähkämö, aro- ja amerikanvuokko ja isoidänunikko. Vanhoina paikalla jo aiemmin kasvaneina tai muualta siirrettyinä violetti tarhakylmänkukka, lehtoakilleijaa, poimulehteä, tyyriää, purppurakeijunkukkaa, syysvuokko, kuunliljaa, valkovuokkoa sekä tavallinen idänunikko. Jo aiemmin paikalla viihtynyttä patjarikkoa ostin myös lisää. Myöskin jonkin anopin peruja oleva mehikasvin istutin uudelleen, muistaakseni maksaruoho, mahdollisesti isomaksaruoho?

Yksi perennapenkki taas siis uudistettu. Saa nähdä kauanko kestää vähemmällä hoidolla ja kuinka kasvavat ja viihtyvät, riippuen rikkaruohojen hyökkäysvauhdista, myyristä ja muurahaisista sekä tietenkin millainen kesä muodostuu sään suhteen. Tällä hetkellä odotan kuitenkin innolla, millaisen kukkaloiston sain luotua aikaiseksi. Pohjatyöt ainakin tuli tehtyä hyvin mieheni avustuksella. 40 cm multatilaa keskelle ja reunammilla hieman vähemmän koin riittäväksi vuokoille ja keijunkukille. Pohjalla paksu juurimatto, jonka päällä pari senttiä sepeliä sekä sen päällä erottelukangas, jonka päällä paksu multakerros. Katsotaan, pitääkö kielon keskeltä penkkiä kasvamasta poissa?

Nyt siis etuterassilta puutarhaan katsoessa näky on tällainen. Etualalla syksyllä istutettu lumipalloheisi ja ja taustalla juhannusruusu. Oikealla lehtikompostit ja kasvimaa.

Muualta puutarhasta siirtämieni perennojen tilalle pääsi eilen ylös maasta kaivetut ruskoliljan sipulit sekä sisällä kevään viettänyt jalostettu ruskolilja. (Saa itse päättää selviääkö hengissä ulkosalla). Viikonloppuna ostettu kaunis jouluruusu, jonka mieheni valitsi ja halusi pihaamme kasvamaan, pääsi tänään paikalleen jo aiemmin istutetun jouluruusun viereen. Uskoisin, että viihtyy siinä, koska toinenkin jouluruusu on paikallaan siinä viihtynyt ja kukkii edelleenkin, ja tänään sai siis seurakseen violetin ja limen sävyisen kaunokaisen.